Search results for "ikääntyneet"
showing 10 items of 527 documents
Self-reported life-space mobility in the first year after ischemic stroke: longitudinal findings from the MOBITEC-Stroke project
2023
Abstract Background Life-space mobility is defined as the size of the area in which a person moves about within a specified period of time. Our study aimed to characterize life-space mobility, identify factors associated with its course, and detect typical trajectories in the first year after ischemic stroke. Methods MOBITEC-Stroke (ISRCTN85999967; 13/08/2020) was a cohort study with assessments performed 3, 6, 9 and 12 months after stroke onset. We applied linear mixed effects models (LMMs) with life-space mobility (Life-Space Assessment; LSA) as outcome and time point, sex, age, pre-stroke mobility limitation, stroke severity (National Institutes of Health Stroke Scale; NIHSS), modified R…
Social Participation Considered as Meaningful in old age − the Perceptions of Senior Housing Residents in Finland
2023
AbstractAs populations across the world age, there is a recognised need for promoting social participation in older adults. Previous studies related to social participation have addressed that interactions perceived as meaningful may improve quality of life in old age. However, what is less clear is the nature of such participation from the perspective of older adults, as the vast majority of studies have been quantitative. The present study aimed to explore what characterises social participation that contributes to a meaningful everyday life, from the viewpoint of independently living Finnish older adults. Thematic analysis was used as an interpretative method drawing on semi-structured i…
Salasoittajat : pianonsoitto ikäihmisten harrastuksena
2007
Sopeutuminen onnistuneen vanhenemisen viitekehyksessä : 85-vuotiaiden ikääntymiskokemuksia
2000
Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn heikkeneminen ja sen kompensaatioprosessi
2000
Ikääntyvien kokemuksia muutosta taajamiin ja kaupunkeihin
2008
Kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten koettu turvattomuus
2015
Seija Uusihannu (2015). Kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten koettu turvattomuus. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos, gerontologian ja kansanterveystieteen pro gradu -tulkielma, 59 sivua. Turvattomuuden tunne on yleistä ikääntyneillä ihmisillä. Se on yksilöllinen tunnetila, joka horjuttaa sisäistä hyvää oloa ja elämänhallintaa aiheuttaen pelkoja, psykosomaattista oirehdintaa ja huolestuneisuutta. Turvattomuuden tunne on monimutkainen kokonaisuus liittyen mm. yksilölliseen haavoittuvuuteen, terveyteen ja toimintakykyyn, sosiaaliseen turvallisuuteen ja lähiympäristön esteellisyyteen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää kotona asu…
"Täällä vielä mennä köpsötellään" : kotona asuvien 80-vuotiaiden kokemuksia arjesta ja toimijuudesta ilman palveluja
2016
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yksilön näkökulmasta ja kokemuksista ja siitä, miten kotona asuvien ikäihmisten arki sujuu ilman kunnallisia sosiaalipalveluja. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi ikääntyneiden voimavaroja, joita tämän päivän vanhusten hoivakeskustelussa ei ehkä tarpeeksi tuoda esille. Tutkimus on fenomenografista tutkimussuuntaa noudattava kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimii hoivatutkimus gerontologisen sosiaalityön kontekstissa. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä kotona asuvan vuonna 1934 syntyneen ikäihmisen teemahaastattelusta, jotka olen analysoinut aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Teore…
Lasten ja vanhusten toimijuus : diskurssianalyysi neljän puolueen eduskuntavaaliohjelmista
2021
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lapsia ja vanhuksia kuvataan toimijuuden näkökulmasta neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin kriittistä diskurssianalyysiä. Aineistosta oli tunnistettavissa kaksi toimijuuden diskurssia: passiivisen ja aktiivisen toimijuuden diskurssit, joissa molemmissa puhutaan lasten ja vanhusten toimijuudesta erityisesti palvelujärjestelmän kautta. Passiivisen toimijuuden diskurssissa erilaiset yhteiskunnalliset toimijat näyttäytyivät aktiivisina toimijoina lasten ja vanhusten sijaan. Aktiivisen toimijuuden puhe kietoutui palvelujärjestelmään, joka kuvautui keskeiseksi toimijuutta tuottavaksi tekijäksi. Lisäksi lasten toim…