Search results for "ila"
showing 10 items of 10670 documents
Ennustavatko perusopetuksen päättövaiheen oppimistulokset menestystä englannin kielen ylioppilaskokeessa?
2017
Artikkelissa paneudutaan lukio-opintojen vaikuttavuuteen tasa-arvoisten oppimistulosten edistäjinä englannin kielen pitkän oppimäärän näkökulmasta. Tutkimusongelmat kohdentuvat perusopetuksen päättövaiheen oppimistulosten ja ylioppilastutkintoarvosanan yhteyksiin opiskelijan taustamuuttujien valossa. Perusopetuksen aineisto kerättiin 2013 ja ylioppilaskoeaineistot samoilta opiskelijoilta vuosina 2015–2016. Eniten ylioppilaskokeessa menestymistä ennusti perusopetuksen päättyessä osoitettu kielitaito, etenkin kuullun ja luetun ymmärtämistaito. Perusopetuksessa havaitut sukupuolten, jatko-opintosuunnitelmien, vanhempien koulutustaustan ja koulun opetuskielen mukaiset erot kielitaidossa näkyivä…
Uusien yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen taitotaso ylioppilasarvosanoilla mitattuna
2013
Olemme selvittäneet, millaiset taidot yliopisto-opintonsa aloittavilla opiskelijoilla on ruotsin kielessä toisena kotimaisena kielenä ylioppilaskokeen arvosanalla mitattuna. Olemme tarkastelleet yliopistoihin valittujen opiskelijoiden arvosanajakaumaa B-ruotsin osalta ja verranneet sitä tutkimustietoon siitä, miten ylioppilaskokeen arvosanat ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot vastaavat toisiaan. Tämän linkityksen pohjalta olemme tarkastelleet, millaiset edellytykset uusilla opiskelijoilla on lähtötasonsa perusteella suoriutua yliopistotutkintoon vaadittavista ruotsin kielen opinnoista hyväksytysti. Selvityksemme on jatkoa Antti Hildénin (2009) vastaavaan selvitykseen, joten tarkoitu…
Maailma muuttuu ja niin myös vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeet
2023
Ylioppilastutkinnon suorittaa hyväksytysti vuosittain noin 30 000 opiskelijaa, ja heistä valtaosa sisällyttää kokeeseen myös vieraan kielen ja/tai toisen kotimaisen kielen kokeen. Kokeiden painoarvo korkeakouluvalinnoissa on viime vuosina kasvanut. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten tutkinnon kielikokeet ovat viime vuosina kehittyneet ja mitä muutoksia on näköpiirissä. nonPeerReviewed
Digitalize it! : Upper secondary school students’ views on the digitalized matriculation examination
2017
Tiivistelmä – Abstract Suomalainen ylioppilastutkinto on käymässä läpi merkittävää muutosta, sillä vuoteen 2019 mennessä kaikki ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet tehdään sähköisessä muodossa. Kannettavalla tietokoneella tehtävän ylioppilaskokeen nähdään sopivan paremmin tämän päivän lukiolaisille, sillä nuoret käyttävät teknologiaa arjessaan enemmän kuin koskaan. Sähköisten kokeiden tekemiseen käytetty Abitti-järjestelmä mahdollistaa myös monipuolisempien koetehtävien luomisen, sillä nyt niissä voidaan hyödyntää ääntä, kuvia tai videoita. Sähköisten kokeiden suunnitteluun keskittyvän ja muutosprosessia johtavan Digabi-projektin työryhmä koostuu alan asiantuntijoista, jotka etsivät parhai…
Nykymuotoisen ylioppilastutkinnon muotoutuminen autonomian aikana
1997
Integraatio yläasteella : liikuntavammainen oppilas yleisopetuksessa
1997
Koetun fyysisen pätevyyden, fyysisen aktiivisuuden ja liikuntanumeron yhteys minäkäsitykseen 7.-9.-luokkalaisilla
2016
Heikkilä, V. & Mäntylä, H. 2016. Koetun fyysisen pätevyyden, fyysisen aktiivisuuden ja liikuntanumeron yhteys minäkäsitykseen 7.-9.-luokkalaisilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma. 73 sivua, 7 liitettä. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli selvittää minäkäsityksen, koetun fyysisen pätevyyden, fyysisen aktiivisuuden ja liikuntanumeron keskiarvoja sekä niissä ilmeneviä sukupuolieroja 7.-9. – luokkalaisilla. Erojen tarkastelua tehtiin myös eri luokkatasolla olevien tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi tarkasteltiin liikuntanumeron yhteyttä liikunnan koettuun tärkeyteen ja hyödyllisyyteen. Tutkimuksessa käytettiin vuonna 2010 k…
Oppilaiden sosiaaliset suhteet ja kouluviihtyvyys yläkoulun alussa
2010
Kaupunki esteettisten kokemusten paikkoina : arkkitehtuurikasvatuksen tarkastelua kokijakeskeisen ympäristöestetiikan näkökulmasta
2014
Tässä Pro Gradu tutkielmassa tarkastellaan arkkitehtuurikasvatusta kokijakeskeisen ympäristöestetiikan näkökulmasta. Lisäksi tuon esille humanistisen maantieteen ja ympäristöpsykologian näkökulmia aihealueen tarkastelussa. Hahmottelen yleistä kuvaa siitä, mitä Suomessa toteutettava arkkitehtuurikasvatus pitää sisällään. Tutkimus on laadullinen ja teorialähtöinen ja sen tavoitteena on tuoda arkkitehtuurikasvatukseen uudenlaista näkökulmaa, jossa rakennettua ympäristöä lähestytään kokijan näkökulmasta ja sen esteettisiä laatupiirteitä huomioiden. Tutkielmassa käsitellään paikan merkitystä kokijalle ja kokijan ja ympäristön vastavuoroista suhdetta muun muassa fenomenologisen ympäristöestetiika…