Search results for "ilmastonmuutos"
showing 5 items of 15 documents
Kuudesluokkalaisten asenteet ilmastonmuutosta kohtaan ja heidän uskonsa omiin vaikutusmahdollisuuksiin sen ehkäisyssä
2017
Perttilä, Pia ja Riihijärvi, Sara. 2017. Kuudesluokkalaisten asenteet ilmastonmuutosta kohtaan ja heidän uskonsa omiin vaikutusmahdollisuuksiin sen ehkäisyssä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. 72 sivua, 15 liitesivua. Ilmastokasvatus pyrkii rakentamaan kestävää elämäntapaa ja tarjoamaan keinoja vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka koulujen ilmastokasvatuksen avuksi koottu ratkaisukeskeistä lähestymistapaa painottava Open ilmasto-opas ja sen aktiviteetit vaikuttavat oppilaiden asenteisiin ilmastonmuutosta kohtaan ja heidän uskoon omista vaikutusmahdollisuuksista sen ehkäisyssä. Tätä tutkitti…
”Juhannuksena sää saattaa olla lämmin” : Mitä sanomalehtien sääkirjoitukset kertovat suomalaisten suhteesta säähän ja ilmastoon?
2020
Ilmasto konkretisoituu ihmisten arkeen sään kautta; ilmaston merkitys välittyy sään kokemisessa ja säälle annetuissa paikallisissa merkityksissä. Näin sään ja sille annettujen kulttuuristen merkitysten tutkiminen tuo arvokkaan lisän ilmastonmuutoksen arkisten seurausten hahmottamisessa ja voi auttaa ymmärtämään erilaisia ilmastonmuutosnäkemyksiä ja näistä juontuvia ilmastopolitiikan konflikteja. Tämän vuoksi kiinnostus arkisten sääkokemusten tutkimukseen on kasvanut viime vuosina. Artikkeli tarjoaa katsauksen tähän kansainvälisesti kehittyvään kulttuurisen ilmastotutkimuksen kenttään, sekä tarkastelee empiirisesti sään kulttuurisia merkityksiä Suomessa sanomalehtiaineiston avulla. Empiirine…
Kiistaa meidän metsistämme : kehysanalyysi lulucf-asetuksen ympärillä käydystä mediakeskustelusta Maaseudun Tulevaisuudessa ja Yleisradiossa
2018
Tutkimuksessamme kuvaamme, kuinka Euroopan unionin ilmastopoliittista lulucf-asetusta on kehystetty Maaseudun Tulevaisuuden ja Yleisradion verkkouutisissa syys–lokakuussa 2017. Tutkimuksemme teoreettinen viitekehys on ympäristöjournalismissa. Lisäksi taustoitamme asetuksen ympärillä käytyä keskustelua suomalaisen metsäkeskustelun historiallisilla näkökulmilla. Käytimme analyysimenetelmänä kehysanalyysia. Analyysimme tuloksena huomasimme, että lulucfasetuksesta keskustelua kehystetään ensisijaisesti kiistan kehyksen kautta. Vastakkainasettelu on yleinen tapa kehystää politiikkaa, ja se on myös yksi ympäristöjournalismin piirre. Pääkehyksemme lisäksi löysimme aineistostamme totuuden ja omaisu…
Ilmastonmuutosasenteet Suomessa : suomalaisten ilmastonmuutosta koskevat asenteet ja niissä tapahtunut muutos vuosina 2000 ja 2010
2015
Tässä Pro Gradu-tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten ilmastonmuutosta koskevia asenteita vuosina 2000 ja 2010 ja näissä asenteissa tapahtunutta muutosta kahden eri ajankohdan välillä. Ilmastonmuutosta lähestytään sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta ja se määritellään yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Ilmastonmuutosta koskevia asenteita lähestytään taustamuuttujien kautta, joita ovat sukupuoli, ikä, asuinpaikka, koulutuksen määrä ja materialistisia ja jälkimaterialistisia arvoja kuvaava muuttuja. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään logistista regressioanalyysiä ja tutkimuksen aineistoina käytetään ISSP 2000: ympäristö II ja ISSP 2010: ympäristö -aineistoja. Tutkimustuloksissa s…
Kantojen korjuu metsänuudistamisessa : vaikutus maaperän hajottajaeläimistöön
2015
Kantojen korjuu energiapuuksi on vastikään yleistynyt metsänuudistamisessa, eikä sen ympäristövaikutuksia vielä täysin tiedetä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää 1) kantojen korjuun vaikutusta maaperän hajottajaeläimistölle (änkyrimadot, punkit, hyppyhäntäiset) verrattuna perinteisesti metsänuudistamisessa tehtyyn laikkumätästykseen, 2) hajottajaeläinyhteisöjen mahdollisia eroja metsänuudistamisessa aikoinaan rikkoutuneen ja ehjänä säilyneen maanpinnan välillä ja 3) avohakkuun vaikutusta hajottajaeläinyhteisöihin, kun uudistustoimista oli kulunut kymmenkunta vuotta. Tutkimusalue sijaitsi Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueella Längelmäellä. Koealoina toimivat kymmenen vuonna 2005 avoha…