Search results for "isyys"

Yksinäisyyden kokemisen avainkomponentit Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan kirjoituksissa

2008

Yksinäisyyden kokeminen voi olla myönteistä tai kielteistä. Siitä huolimatta vain kuusi prosenttia tutkituista nuorista koki yksinäisyytensä myönteisenä tai pääosin myönteisenä. Myönteiseksi koettu yksinäisyys liittyy vapaaehtoiseen, haettuun yksinoloon jolla haetaan omaa aikaa rauhaa ja yksityisyyttä vaativien tehtävien hoitoon, Jukka Kangasniemi kertoo.Kangasniemen tutkimuksen aineistona olivat Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan yksinäisyyttä käsittelevät kirjoitukset vuosina 1994–2004, yhteensä 716 kappaletta.- Nuoruus on elämänvaiheena mielenkiintoinen yksinäisyyden tutkimisen kannalta. Nuoruusajan kehityksen aiheuttamat fyysiset muutokset sekä lisääntyneet emotionaaliset, äly…

Is timing everything? : a longitudinal perspective on adult transitions, their antecedents, and psychological implications

2012

The Good, the Bad and the Ugly Graffiti

2020

Emotions play an essential role in aesthetic and art experience. Graffiti is an example of urban visual communication, and it can also be understood as a form of art. Like other works of art, graffiti can evoke different aesthetic emotions in its audiences, such as pleasure, wonder, interest and pride but also disinterest, disappointment or embarrassment, and even anger and disgust—further impacting, for example, how they value this art form. However, few studies have explored what kinds of emotions people feel when they appraise graffiti. This chapter discusses emotions in graffiti using examples from participant interviews in the Purkutaide study. Interview quotes are assessed against the…

Aesthetic engagement in museum exhibitions

2014

Constituents of music and visual-art related pleasure : A critical integrative literature review

2017

Monikielinen maahanmuuttajataustainen oppija englanninopetuksessa : kokemuksia opettajanpöydän molemmin puolin

2012

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää monikielisten maahanmuuttajataustaisten oppijoiden kokemuksia englannin opiskelusta. Oppijoiden kokemuksia tarkasteltiin kielenopiskelun affektiivisten tekijöiden eli motivaation, asenteiden, kieliminän ja kielijännityksen osalta sekä siten, kuinka monikielisyys on läsnä englannin opiskelussa. Oppijoiden kokemuksia taustoitettiin opettajien näkökulmalla monikielisten oppijoiden englannin opetukseen. Tutkimuksella tavoiteltiin ymmärrystä monikielisten maahanmuuttajataustaisten oppijoiden englannin opiskelusta, jotta vieraan kielen opetusta voitaisiin kehittää kasvavalle maahanmuuttajatataustaisten oppijoiden joukolle. Tutkimus toteutettiin laadullisena…

Positiivisen affektin yhteys pitkäikäisyyteen

2017

Sipola, K. 2017. Positiivisen affektin yhteys pitkäikäisyyteen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Gerontologian ja kansanterveystieteen pro gradu-tutkielma, 34s. Pitkän iän salaisuus on kiehtonut ihmisiä läpi ihmiskunnan historian. Tutkimusten mukaan positiiviset tunteet alentavat riskiä sekä toiminnanvajavuuksille, että fyysiselle sairastavuudelle. Positiivisilla tunteilla on havaittu yhteys myös pitkäikäisyyteen. Affekti kuvaa henkilön taipumusta kokea erilaisia tunteita. Positiivinen affekti sisältää esimerkiksi aktiivisuuden, iloisuuden, innokkuuden ja eloisuuden tunteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko positiivisella affektilla yhteyttä pitkäik…

How Museums Make Us Feel : Affective Niche Construction and the Museum of Non-Objective Painting

2021

Art museums are built to elicit a wide variety of feelings, emotions, and moods from their visitors. While these effects are primarily achieved through the artworks on display, museums commonly deploy numerous other affect-inducing resources as well, including architectural solutions, audio guides, lighting fixtures, and informational texts. Art museums can thus be regarded as spaces that are designed to influence affective experiencing through multiple structures and mechanisms. At face value, this may seem like a somewhat self-evident and trivial statement to make. However, in this article, I argue that niche construction theory enables us to make several illuminating observations about t…

Kuunteleminen keskustelussa – yhdysvaltalaisen ja suomalaisen aineiston vertailu

2005

Keskustelukuuntelun aikajännemittari (Conversational Listening Span, CLS) mittaa kokeellisesti henkilöiden keskustelukuuntelemisen kapasiteettia. Kyseinen kapasiteetti tarkoittaa niiden kognitiivisten merkityksien määrää, joita joku kykenee pitämään aktiivisena muistissaan ja joihin hän pystyy vastaamaan keskustelun kuluessa. Keskustelukuuntelun aikajännemittari tarjoaa puheviestintätutkimukseen uuden näkökulman: se mittaa kuuntelemisen prosessia, kun aiemmat mittarit ovat perustuneet esimerkiksi itsearviointiin tai toisen henkilön arviointiin jonkun kuuntelusta. Artikkeli esittelee mittarin ja testaa sen toimivuutta eri kieli— ja kulttuurisessa ympäristössä; Yhdysvalloissa ja Suomessa. Pää…

Työelämälähtöisyyden määrittäminen ja käyttäminen ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilussa

2009

Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala tutki ensimmäisenä Suomessa ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilua.Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu toteutettiin vuosina 2002–2005. Kokeilun perusteella ammattikorkeakouluihin vakinaistettiin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Jatkotutkintokokeilua edelsi kiista ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen tarpeellisuudesta. Erityisesti yliopistot vastustivat maisteritasoisten tutkintojen järjestämistä ammattikorkeakouluissa. Kiistasta siirryttiin kokeiluun, kun ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot määriteltiin työelämälähtöisiksi.Kokeilulaissa työelämälähtöisyys merkitsi muun muassa opiskelukelpoisuuden määrittelyssä kolmen vuoden työkokemusta, opi…