Search results for "järjestys"
showing 9 items of 39 documents
Jyväskylä vallankumousvuoden keskellä : Jyväskylän työväestön ja porvariston toiminta vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksesta tammikuussa 1918 alkan…
2009
Venäjältä helmi-maaliskuun vaihteessa 1917 alkanut vallankumous levisi nopeasti Suomeen. Jyväskylässä ensimmäiset tiedot tsaari Nikolai II kukistumisesta saatiin maaliskuun 16. päivänä paikkakunnalla ilmestyvästä sanomalehti Sorretun Voimasta. Venäjän väliaikainen hallitus kumosi Suomea koskeneet ankarat määräykset, ja työläisväestö alkoi eri puolilla Suomea vaatia itselleen parempia työoloja, kunnallislakiuudistusta sekä ”vanhan vallan” aikaisten poliisien erottamista. Jyväskylässä työväestö seurasi Suomen yleistä kehitystä, jonka seurauksena puhkesi lakkoja. Jyväskylän työväestö ja kaupunginvaltuusto neuvottelivat monista erimielisyyttä aiheuttaneista kiistoista ja saivat aikaan molempia …
Kansansuvereniteetti ja kansainvälisyys vallankumouksissa
2021
© Kirjoittaja & Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto, 2021 nonPeerReviewed
Le premier constituant de la phrase assertive dans la fiction
2010
Tutkimuksessa on vertailtu ranskankielistä kirjallisuutta ja sen käännöksiä suomenkielelle. Kiinnostuksen kohteena oli väitelauseen ensimmäinen lauseenjäsen. Tutkimus on hyödyllinen varsinkin vertailevan kielitieteen osalta. Teoriaosassa käydään läpi lauseen rakennetta, sekä sanajärjestyseroja suomen ja ranskan välillä. Analyysiosaa varten poimin sattumanvaraisesti ranskalaisista, uudehkoista romaaneista väitelauseita, ja etsin näiden suomenkielisistä käännöksistä eroja, joita perustelin. Ensimmäisen lauseejäsenen tutkimuskenttä on valtavan suuri. Eroja suomen ja ranskan väliltä ensimmäisen lauseenjäsenen osalta löytyy kyllä, joskin hyvin usein kummatkin kielet suosivat subjektialkuista lau…
"Jag fick en pojke som kan spela inte". Om negationens placering i finskspråkiga elevers inlärarsvenska
2010
Toimijuus ja vuorovaikutusjärjestys amerikkalaisten suomenoppijoiden itsenäisessä kielenkäytössä
2021
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet vastakkainasettelun luokassa ja luokan ulkopuolella tapahtuvassa kielenkäytössä ja oppimisessa. Tässä artikkelissa tarkastelen neljää amerikkalaista suomenoppijaa ja sitä, miten he hakeutuvat aktiivisina toimijoina itsenäisiin suomen kielen käyttötilanteisiin. Artikkelin aineistona on portfoliotehtävä, jossa oppijat ovat dokumentoineet ja reflektoineet itsenäistä, luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa kielenkäyttöään. Tarkastelen aineistoa Scollonin ja Scollonin (2004) neksusanalyysia ja van Lierin (2010) ekologista viitekehystä hyödyntäen. Artikkelin analyysimenetelmänä on diskurssianalyysi. Portfolioissa dokumentoidut vuorovaikutustilanteet rakentuivat…
Perfektiivisen aspektin esiintyminen suomalaisessa viittomakielessä
2012
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani perfektiivisen aspektin esiintymistä suomalaisessa viittomakielessä. Perfektiivisellä aspektilla tarkoitetaan rajattua tapahtumaa, jossa jokin toiminta on päättynyt tai loppuun suoritettu. Keskityn tutkielmassani kolmeen viittomaan: JO, VALMIS ja LOPPU. Rissanen on esittänyt näillä viittomilla voitavan ilmaista perfektiivistä aspektia suomalaisessa viittomakielessä. Suomalaisessa viittomakielessä esiintyvän perfektiivisen aspektin syvällisemmän tarkastelun puutteen vuoksi tutkielmani keskeisenä tavoitteena on selvittää, että ilmaistaanko viittomilla JO, VALMIS ja LOPPU perfektiivistä aspektia ja millaisissa tilanteissa ja viittomajärjestyksissä se voi t…
Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä
2014
Semanttiset roolit ovat kielentutkijoiden työkaluja tekojen ja niiden osallistujien analysointiin. Rooleja erotellaan niillä olevien ominaisuuksien mukaan, ja eri kielillä on ominaiset tapansa merkitä semanttisia rooleja. Tämän työn mielenkiinto kohdistuu vastaanottajarooliin. Vastaanottajarooli esiintyy tyypillisesti lauseessa, jossa on kolme osallistujaa: agentti, vastaanottaja ja teema. Semanttisesti kyseessä on siirtotapahtuma, jonka aikana teeman omistajuus tai hallinta muuttuu vastaanottajalle. ’Antaa’ ja ’lähettää’ ovat prototyyppisesti vastaanottajan vaativia merkityksiä. Roolien merkintää suomalaisessa viittomakielessä on tutkittu eniten transitiivisista lauseista. Tämä tutkielma t…
Yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoituksen harjoitusjärjestyksen ja harjoitusajankohdan vaikutukset alaraajojen voimantuottoon ja lihasmassaan
2015
Malinen, Jari-Pekka (2015). Yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoituksen harjoitusjärjestyk-sen ja harjoitusajankohdan vaikutukset alaraajojen voimantuottoon ja lihasmassaan. Liikun-tabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, Valmennus- ja testausopin Pro gradu –tutkielma, 80 s. Voima- ja kestävyysharjoitus yhdistetään usein samaan harjoitukseen, koska kyseisiä omi-naisuuksia tarvitaan monissa urheilulajeissa sekä niitä pidetään tärkeinä yleisen terveyden kannalta. Harjoitusjärjestyksellä ja harjoitusajankohdalla saattaa kuitenkin olla merkitseviä vaikutuksia ominaisuuksien kehittymiseen, sillä ensin suoritettu harjoite aiheuttaa akuutin väsymyksen, joka saattaa heikentää jälkimmäisen harjoitte…
Perhemuodon ja sisarusaseman yhteys lapsen sosiaaliseen suosituimmuuteen ja näkyvyyteen ensimmäisellä luokalla
2016
Tutkimuksessa tarkasteltiin perhemuodon, sisaruuden ja syntymäjärjestyksen yhteyttä lapsen saamaan hyväksyntään ikätovereiden keskuudessa ensimmäisellä luokalla. Tutkittavina oli 154 keskisuomalaista lasta yhdeksältä luokalta. Lapsen sosiaalista suosituimmuutta ja näkyvyyttä arvioitiin ensimmäisen luokan keväällä pyytämällä lapsia mainitsemaan luokkatovereita, joiden kanssa he viettävät mielellään aikaansa ja joiden kanssa he vastaavasti eivät mielellään vietä aikaansa. Perhetaustasta kerättiin tietoa vanhemmilta kyselylomakkeella lasten ollessa esikoulussa. Tulokset osoittivat, että ydinperheessä elävät lapset olivat ikätovereidensa keskuudessa pidetympiä kuin uusperheissä elävät lapset. T…