Search results for "journal"

Kaikkien ja ei kenenkään vastuulla : kysely- ja haastattelututkimus Suomen seitsenpäiväisten sanomalehtien kielenhuoltokäytännöistä

2013

Tutkin pro gradu -työssäni, miten kieltä huolletaan Suomen seitsenpäiväisissä sanomalehdissä: kuinka aktiivista ja säännöllistä kielenhuolto on, kenelle kielenhuollon vastuu kuuluu ja mihin suuntaan kielenhuolto on kehittynyt viime vuosina. Etsin myös niitä syitä, jotka joko edistävät tai hankaloittavat kielenhuoltoa. Toteutin tutkimuksen kahdessa vaiheessa. Kartoitin ensin lehtien kielenhuollon kokonaistilannetta kyselyllä, johon osallistuivat kaikki 31 maassamme ilmestyvää seitsenpäiväistä sanomalehteä. Kyselyn vastausten perusteella valitsin syventäviin teemahaastatteluihin viisi sellaista lehteä, joissa kielenhuolto huomioidaan eri tavoin (Helsingin Sanomat, Ilkka, Keskisuomalainen, Kes…

Ostajat, lukijat, arvioijat, tukijat : lukijoiden ja kriitikoiden kirjallisuus suuren muuton jälkeisessä Suomessa

1987

Tutkimuksessa verrataan lukijoiden ja kirjallisuuskriitikoiden suosikkikirjallisuutta. Aineistona ovat Helsingin Sanomissa vuosina 1967-87 julkaistut "Nämä kirjat käyvät kaupaksi...mutta älkää unohtako näitä" -listat, joissa esitellään hyvin kaupaksi käynyttä kirjallisuutta ja kriitikoiden arvostamaa kirjallisuutta. Listojen perusteella selvitetään näiden kahden kirjallisuuden kentän välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Tähän liittyen kartoitetaan myös korkea- ja populaarikulttuurista käytyä keskustelua. Kirjallisuuden perusteella yritetään lisäksi vastata kysymykseen, millainen on Suuren muuton jälkeinen suomalainen kulttuuri: mistä tulevat kulttuuriset vaikutteet, ja säilyykö suomalainen yhte…

Kertomustieteellä tarinatalouden kimppuun

2020

Naurun ja vallan kiemurainen suhde

2020

Uutisia! Arvioita? : kirjasta ja sen tekijästä kirjoitetut journalistiset jutut Helsingin Sanomissa ja Satakunnan Kansassa syksyllä 2012

2014

Heikki Hellman ja Maarit Jaakkola (2009) ovat osoittaneet tutkimuksessaan, että Helsingin Sanomien kulttuuriosastolla uutisten määrä on lisääntynyt ja arvioiden määrä vähentynyt. Hellman ja Jaakkola nimittävät muutosta ”journalistiseksi käänteeksi”. Kulttuurijournalismin vahvin alalaji on yhä kirjallisuus, jonka saamaa julkisuutta sanomalehdissä tutkitaan tässä pro gradussa. Keskeisin käsite on kirjallisuusjournalismi, joka tarkoittaa kirjoihin sekä kauno- ja tietokirjailijoihin keskittyvää journalismia. Tutkimuskysymys on, millaista kirjallisuusjournalismi on Helsingin Sanomissa ja Satakunnan Kansassa syksyllä 2012. Tutkimusmetodina on kvantitatiivinen sisällön erittely. Journalistisen kää…

Viulunsoittaja asemalla : kaunokirjallisen kerronnan keinot Gene Weingartenin reportaasissa Pearls Before Breakfast

2012

Pro gradu -tutkielmassa analysoidaan Washington Post -lehden verkkosivuilla ilmestyneen Pearls Before Breakfast -reportaasin (2007) kaunokirjallisen kerronnan keinoja. Kertojan ja erilaisten kertomismuotojen asemoinnin lisäksi toisena analysoinnin kohteena on toimittaja Gene Weingartenin kirjoittaman reportaasin sisällöllinen tematiikka. Tutkielma asettuu kirjallisuuden tutkimuksen ja journalistiikan rajapinnalle. Tutkielmassa vertaillaan journalistisen ja kaunokirjallisen kerronnan eroja ja yhtäläisyyksiä. Metodologisena lähtökohtana on kirjallisuuden tutkimuksen ja erityisesti narratologian työkalujen käyttäminen journalistisen reportaasin analysoimisessa. Reportaasista löytyviksi kaunoki…

Kommentoinnin asteet ja henkilön rekonstruoituminen henkilöjutussa : tarkastelussa neljä aikakauslehteä

2014

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella henkilön rekonstruoitumista aikakauslehden henkilöjutuissa. Pääkysymykset ovat miten haastateltavasta muodostuu tietty kuva lukijalle ja millä keinoin jutun kirjoittanut toimittaja tätä kuvaa rakentaa. Tässä tutkimuksessa henkilöjuttuja tarkastellaan kolmen eri tieteenalan journalismin, kirjallisuuden ja kielentutkimuksen näkökulmasta. Analyysin kohteena ovat pitkät henkilöjutut. Analyysi pohjautuu ajatukselle kielestä sosiaalisena ilmiönä. Tutkimuksessa ajatellaan, että todellisuus syntyy kirjoittajan, tekstin ja lukijan välisessä vuorovaikutuksessa. Yhtenä tärkeänä viitekehyksenä on subjektin ja objektin vuorovaikutusteoria. Tästä näkökulmasta pohdit…

Kampen om kommunikasjonsprofesjonen : en analyse av den ’sørlandske’ kommunikasjonsbransjen, basert på et kartleggende studie og intervjuer med sentr…

2016

Masteroppgave samfunnskommunikasjon- Universitetet i Agder, 2016 Målsettingen ved denne oppgaven er å undersøke hvilke hovedlinjer preger utviklingen og profesjonaliseringen av kommunikasjonsbransjen på Sørlandet de siste ti årene? Med dette studiet ønsker jeg å tilføre kunnskap på et felt hvor det eksisterer lite norsk forskning. Teoretisk sett tar oppgaven utgangspunkt i tre vanlige profesjonskrav: felles teoretisk kunnskapsbase, felles yrkesetikk og sertifisering, men vektlegger førstnevnte spesielt. Diskusjonene dreier seg i stor grad om hvorvidt kommunikasjonsyrket kan defineres som en profesjon utfra disse kravene, samt bransjens vekst de senere årene. Metodisk er dette studiet gjenno…

Rhetorical strategies of counter-journalism:How American YouTubers are challenging dominant media election narratives

2021

Standardy i praktyki dziennikarskie, które mają służyć demokratycznej deliberacji w erze cyfryzacji są stałym przedmiotem analiz. Stany Zjednoczone to kraj o długiej tradycji dziennikarstwa śledczego, które wielokrotnie odkrywało szkodliwe działania polityków i biznesmenów. W dobie dominacji nowych mediów, do tych praktyk dziennikarskich dołączyła jeszcze konieczność sprawdzania faktów i kontrowania narracji i twierdzeń propagowanych w upolitycznionych mediach komercyjnych. Niniejszy artykuł poświęcony jest retoryce nowego gatunku kontrdziennikarstwa cyfrowego. Przedstawia wyniki analizy strategii retorycznych i erystycznych zidentyfikowanych w krótkich filmach rozpowszechnianych przez popu…

Ruudusta lehteen, lehdestä kahvipöytään : televisio-ohjelmat iltapäivälehtien aiheina syksyllä 2012

2015

Tämä tutkielma selvittää iltapäivälehtien ja televisio-ohjelmien välistä suhdetta, ja sitä, mitkä seikat siihen vaikuttavat. Tutkimuksen kohteena on iltapäivälehtien televisio-ohjelmauutisointi syksyllä 2012 ja siinä näkyvät aihevalinnat, asenteet ja trendit, sekä iltapäivälehtien ja televisio-ohjelmien tapa luoda ja ylläpitää yhdessä julkisia puheenaiheita. Keskeisessä osassa ovat konsernikytkökset ja vertaaminen aikaisempaan, noin kymmenen vuoden takaiseen aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Tutkimusmenetelmänä käytetään määrällistä sisällönerittelyä sekä laadullista sisällön analyysia tapaustutkimusten muodossa. Tapaustutkimuksilla selvitetään syvemmin määrällisessä luokittelussa esiin nousse…