Search results for "kansanlingvistiikka"
showing 5 items of 15 documents
Ryhmäkeskustelua valtakielestä : maahanmuuttajien käsityksiä suomesta muuton jälkeen
2015
Tämä tutkielma käsittelee maahanmuuttajien kielikäsityksiä silloin, kun he ovat vasta saapuneet Suomeen ja alkaneet kuulla suomen kieltä ympärillään. Selvitän, millaisia vaikutelmia ja mielikuvia suomi heissä herättää ja millaisia maallikkokäsityksiä ja kieliasenteita näiden pohjalta muodostuu. Lisäksi olen tutkimuksessani kiinnostunut maahanmuuttajien suomen kielen oppimismotivaatiosta. Tutkin, miten maahanmuuttajat itse näkevät motivaationsa muodostuneen ja miten käsitykset ja asenteet ovat heidän mielestään siihen vaikuttaneet. Tutkimus on kvalitatiivinen ja kuuluu kansanlingvistiikan kenttään. Se hyödyntää aikaisemman kansanlingvistisen ja suomi toisena kielenä -tutkimuksen lisäksi myös…
"Täällä kaikuu suomen kieli puhtaimmin, niin kerrotaan, tänne Setäläkin mieli, tuli oppimaan" : keuruulaisten käsityksiä murteensa yleiskielisyydestä
2015
Tutkimukseni aiheena ovat keuruulaisten käsitykset murteensa yleiskielisyydestä. Keuruu on noin 11 000 asukkaan kaupunki Keski-Suomen maakunnassa, jossa tunnetusti puhutaan neutraalia yleissuomea. Keuruulaisten keskuudessa on kauan kiertänyt käsitys siitä, että juuri Keuruulla puhutaan ”puhtainta” eli yleiskielen mukaisinta suomea. Tutkimukseni avulla haluan selvittää, mistä käsitys on lähtöisin, ja onko tilanne muuttunut vuosien saatossa. Keuruun murteesta on tehty vain hieman tutkimusta, mutta sen yleiskielinen ote mainitaan useissa kielitieteellisissä julkaisuissa. Tarkempaa selvitystä murteen yleiskielisyyden taustoista ja käsityksen paikkansapitävyydestä ei ole kuitenkaan tehty, joten …
Kyselytutkimus naisjääkiekkoilijoiden kielenkäytöstä ja kielellisistä asenteista
2012
Tämän pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää naisjääkiekkoilijoiden käsityksiä heidän kielenkäytöstään ja kielellisistä asenteistaan. Tavoitteenani oli kartoittaa muun muassa naisjääkiekkoilijoiden idiolekteja, heidän tapaansa nimetä eri kielenmuotoja ja asennoitumista niitä kohtaan, heidän keskinäisen kielenkäyttönsä piirteitä sekä urheilun ja urheilutilanteiden mahdollista vaikutusta heidän kielenkäyttöönsä. Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselyn avulla neljästä naisten jääkiekkojoukkueesta kaudella 2011–2012. Joukkueet olivat eri puolilta Suomea, jonka lisäksi pelaajat olivat taustoiltaan hyvin heterogeenisia. Kyselyyn vastasi yhteensä 54 naisjääkiekkoilijaa, joista osa…
Paikkoihin viittaavat ilmaukset murteiden jäljittelyssä
2006
Naapureihin kohdistuvat ennakkoluulot ja asenteet on ilmaistu aikojen kuluessa monin kielellisin tavoin. Erilaisilla kölleillä (kölli ’liikanimi, haukkumanimi’) on nimitelty naapuripitäjien asukkaita tai kauempanakin asuvia, ja murteista on tehty kaskuja ja matkimuksia. Sekä nimittelyissä että murteen jäljittelyissä tulee esiin useampikin asenteelle määritelty funktio: ympäristön hahmottaminen, minäkuvan ja identiteetin rakentaminen ja itsepuolustus (Deprez & Persoons 1987: 128−130). Mitä läheisemmistä naapureista on kyse, sitä suurempi on itsepuolustusta vaativa ”uhka”, kun taas kaukaisempiin yhteisöihin suhtaudu- taan neutraalimmin (esim. Andersson 2001: 141−143.) peerReviewed
Sherlock-fanien käsityksiä faniudesta, fandomista ja fanikielestä
2016
Tutkimukseni aiheena on BBC:n Sherlock-televisiosarjaan liittyvä fanius, fandom ja fanikieli. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisena Sherlock-fanius näyttäytyy sarjan fanien puheessa?, 2. Millaisia piirteitä Sherlock-fandomiin liitetään? ja 3. Millaisiksi fanit kokevat yleisen fanikie-len ja Sherlock-fanikielen? Tutkimukseni on aiheeltaan ajankohtainen ja kiinnostava, sillä fanius ilmiönä on erittäin monisyinen ja nykykulttuurille tyypillinen. On tärkeää myös tiedostaa, että faniuksia on useita ja ne eroavat oletettavasti toisistaan. Näin ollen nimenomaan Sherlock-faniutta on kiinnostavaa tutkia yleisen fani-ilmiön sijaan. Lähestyn tutkimusaihettani aineistolähtöisen sisällönanalyysin kaut…