Search results for "kansat"

Museot etnologisen tutkimuksen kentällä

2020

Arvio teoksesta Hieta, Hannaleena, Karri Kiiskinen, Maija Mäki, Päivi Roivainen & Ann-Helen Sund (toim.). Liikettä rajapinnoilla. Keskusteluja etnologian osallistavuudesta – Rörelser och gränsytor. Etnologiska diskussioner om samverkan. Ethnos-toimite 21; Scripta Aboensia 6. Helsinki: Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos. 2019. 398 s. ISBN 978-952-68509-4-8. nonPeerReviewed

Päivitettyä perinnettä : saamelaisen nykyrunouden saamelaiskuvastoja

2017

This doctoral dissertation investigates the imagery of Sáminess in contemporary Sámi poetry. The research material of the study consists of poetry collections published in North Sámi and Norwegian by eight Sámi authors: Inger-Mari Aikio (previously Aikio-Arianaick), Inga Ravna Eira, Rawdna Carita Eira, Irene Larsen, Rauni Magga Lukkari, Hege Siri, Nils- Aslak Valkeapää, and Ellen Marie Vars. The emphasis is on poetry published at the turn of the 2010s. The study examines how Sáminess has been depicted and constructed in poetry from the 1980s onwards. The four original research articles ask how images traditionally connected to Sáminess and indigenousness are used in contemporary poems and h…

Etnologit ja folkloristit koolla koronan jälkeen tulen ja jään maassa

2022

Konferenssiraportti: RE:22 Nordic Ethnology and Folklore Conference, Reykjavik 13.–16.6.2022 nonPeerReviewed

Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistön alkuperäiskansa: kolttasaamelaiset

2018

Suomessa on noin 9 000 saamelaista, joiden kotiseutualue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan. Yli puolet saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Noin kolmasosa saamelaisista puhuu jotakin saamen kieltä.1 Kolttasaamelaiset ovat yksi kolmesta Suomen saamelaisryhmästä, joiden asema alkuperäiskansana tunnustetaan Suomen perustuslaissa. Tuoreen arvion mukaan kolttasaamelaisia on noin 600.2 Kolttien historia, kulttuuri ja uskonto poikkeavat muista Suomen saamelaisista. Saamelaisina ja ortodokseina he ovat myös vähemmistö vähemmistön sisällä. Tarkastelen tässä katsauksessa kolttasaamelaisten asemaa suomalaisena alkuperäiskansana ja vähemmistöryhmänä S…

Lemmikkieläimen elämä ja kuolema kulttuuri-ilmiönä

2006

Biocultural conflicts: understanding complex interconnections between a traditional ceremony and threatened carnivores in north Kenya

2022

Abstract Biological and cultural diversity are inextricably linked and rapidly eroding worldwide. As a response, many conservation efforts foster synergies between cultural and biological diversity agendas through biocultural approaches. However, such approaches do not always address biocultural conflicts, where certain cultural practices can lead to biodiversity loss and, in turn, threaten the continuance of such practices. In this study, we examined a biocultural conflict in the Dimi ceremony, the most important rite of passage of the Daasanach agro-pastoralists of north Kenya, in which skins from threatened carnivore species are used extensively as traditional ornaments. We quantified th…

Etnologinen katse yhteiskuntaan

2018

Arvio teoksesta Fingerroos, Outi, Niina Koskihaara, Sanna Lillbroända-Annala & Maija Lundgren (toim.). Yhteiskuntaetnologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2017. 295 s. ISBN 978-952-222-867-3. Book review: Fingerroos, Outi, Niina Koskihaara, Sanna Lillbroända-Annala & Maija Lundgren (toim.). Yhteiskuntaetnologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2017. 295 s. ISBN 978-952-222-867-3.

Lantalaiskuva : suomalaisen kulttuurin kuva 1900-luvun alkupuolen kansatieteilijöiden Lappi-kirjoissa

1998

Neuvottelu tilan tulkinnoista : etnologinen tutkimus sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutuksesta jyväskyläläisissä kaupunkipuhunnoissa

2007

Voiko kaupunkisuunnittelija jättää tilaa spontaanisti syntyvälle toiminnalle? Lutakon tanssisalin säilyttämistaistelu Jyväskylässä on FM Tiina-Riitta Lapin väitöstutkimuksen mukaan esimerkki siitä, kuinka ennakoimaton ja arkinen voi nousta näkyväksi ja kuuluvaksi osaksi julkista kaupunkikertomusta.Onko lähiö suunnittelijalle oikeaa kaupunkilaisuutta, kysyy Lappi. Hän korostaa asukkaiden kokemina lähiöiden hyviä piirteitä. Lappi tuo väitöksessään esille myös sen, että kaupunkitutkijan ei tarvitse ammentaa aineistoaan vain metropoleista. Lappi tutki, miten kaupunkiympäristöstä puhutaan suunnittelun kohteena ja toisaalta kokemuksellisena, elettynä tilana. Arkielämän näkökulmasta kaupunkia arvi…

Mocking fakeness

2022

Abstract Phonetic resources, like dialects and accents, are used in ethnic humour to build up a recognisable character that pokes fun at the stereotypes associated with a particular identity, sometimes with critical and political undertones. In this article, we examine the manipulation of one such resource, aspiration, used in performing and mocking one such clichéd character, called the fake Sámi. This character has a contested history in Finnish tourism and marketing practices, and is embedded in a long-standing debate about who can use emblems of Sámi identity for economic purposes. Adopting a sociophonetic language regard and folk linguistics approaches (Preston 2010; Niedzielski & …