Search results for "kieli"

Finlance : the Finnish journal of language learning and language teaching 1995, Vol. XVI

1995

Contents Latomaa, Sirkku: On bilingualism and education of language minority children in Finland, pp. 5-18 Valtanen, Helena: Comprehension: products and processes. Product and process data from two case studies of Finnish readers of English, pp. 19-43 Stotesbury, Hilkka: First and second versions in summarization: experiments with and without peer response, pp. 44-68 Muikku-Werner, Pirkko: The chaos of conversation: Language learning against all odds, ppl 69-82 Ylönen, Sabine & Rimpila, Minna: Deutschbedarf in Technik, Wirtschafts- und Sozialwissenschaften. Ergebnisse einer Umfrage unter finnischem Hochschulpersonal, pp. 83-126 Grönholm, Maija: Die gewöhnlichsten Verbformkategorien im Finn…

Finlance : the Finnish journal of language learning and language teaching 1994, Vol. XIII

1994

Contents Mauranen, Anna & Markkanen, Raija: Introduction, pp. i-vii Mauranen, Anna: Two discourse worlds: Study genres in Britain and Finland, pp. 1-40 Huhta, Ari: Finnish exchange students' self-assessed language proficiency, pp. 41-68 Markkanen, Raija: "In this essay I will concentrate..." - Metadiscourse used by Finnish students, pp. 69-88 Ylönen, Sabine: Die Bedeutung von Textsortenwissen für die interkulturelle Kommunikation - Kommunikative Unterschiede im Biologiestudium an den Partneruniversitäten Jyväskylä und Bonn, pp. 89-113 Helin, Markku - Janne Hopeela: Teaching methods and coursework requirements in study handbooks at Jyväskylä and Kent, pp. 114-133 Harjula, Heli - Sari Mannine…

Zum Konjunktiv I im Deutschen ein Vergleich zwischen der grammatischen Beschreibung und der Sprachwirklichkeit unter besonderer Berücksichtigung der…

2009

An approach to linguistic pattern recognition using fuzzy systems

2003

Jouni Raitamäen väitöskirjan tarkoituksena on löytää menetelmiä sumeiden kielellisten JOS-NIIN -tyypisten sääntöjen tuottamiseen numeerisesta tiedosta. Apuna tässä käytetään sumeiden järjestelmien teoriaa.Menetelmien antamien tulosten tulee olla sekä ymmärrettäviä että tarkkoja. Kuitenkin vaatimus on yleensä ristiriitainen, sillä riittävän tarkan ratkaisun saavuttaminen vaatii usein monimutkaisempia menetelmiä ja malleja. Tämä ymmärrettävyyden ja tarkkuuden välinen tasapaino sumeissa järjestelmissä on keskeisellä sijalla väitöskirjan tarkasteluissa.Raitamäen tavoitteena on löytää sumea järjestelmä, joka on riittävän yleinen siten, että sitä voi soveltaa pienin modifikaatioin sekä regressio-…

Suomen kielen lingvististen piirteiden sijoittuminen eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille

2013

Tutkin pro gradu -työssäni, miten suomen kielen lingvistiset piirteet sijoittuvat Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille. Tarkoituksena on tilastollisia menetelmiä apuna käyttäen selvittää, eroavatko Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot toisistaan suomen kielen lingvististen piirteiden frekvenssin ja tarkkuuden suhteen suomi toisena kielenä -oppijoiden kirjoitelmissa ja onko näiden piirteiden kehityksessä havaittavissa yhteisiä linjoja. Tutkielmani on osa Cefling- ja Topling-hankkeita. Tutkimani lingvistiset piirteet ovat mennä- ja tulla-verbit, ajanilmaukset, kielto, A- ja U-verbiparit, transitiivi-ilmaukset, impersonaalinen passiivi ja nollapersoona. Kielellisten piirteiden laskelm…

Kielenoppimisen kysymyksiä

1999

Die Pragmatik als Teil und Symptom der Sprachwissenschaft

2006

zugunsten, zu Gunsten : Zur Satzposition der Präposition zugunsten

2016

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan saksan preposition zugunsten sijoittumista pääsanaansa nähden. Suomalaisessa kielioppikuvauksessa tämä prepositio luokiteltaisiin adpositioksi, sillä zugunsten voi esiintyä pääsanansa nähden sekä edellä (prepositio), että jäljessä (postpositio). Tutkimuskysymykseksi tässä kandidaatintutkielmassa valikoituikin se, kumpi käyttövariantti on nykypäivän kielenkäytössä se yleisempi. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin saamaan lisätietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, milloin adpositiota käytetään pääsanansa edellä ja milloin jäljessä. Tutkimustietoa kaivattiin lisää, koska eri sanakirjojen ja kielioppien ohjeistus tämän preposition käytöstä oli vaiht…

A complex case: a morphosyntactic approach to complexity in early child language

2007

FM Lea Nieminen tutki väitöskirjassaan 2½-vuotiaiden lasten kielen kompleksisuutta eli monimutkaisuutta ja sen arvioimiseen käytettyjä mittareita. 2½-vuotiaat näyttävät sukeltavan kielen kompleksisuuteen vähitellen. Ensimmäisessä vaiheessa kompleksisuus näkyy enimmäkseen sanojen taivuttamisena (esim. [Tää] [menee] [syö+mään]). Tässä vaiheessa ilmauksissa käytetään vasta hyvin vähän sellaisia komponentteja, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta sanasta (esim. [Tää tyttö] [istuu]). Seuraava askel on näiden kummankin kompleksisuuskeinon levittäminen kahteen komponenttiin (esim. [Tää tyttö] [menee] [syö+mään]). Kolmas vaihe on se, että ilmauksen komponentteja aletaan muokata enemmän kuin vain…

Lagercrantzin kaapin tarina

2000