Search results for "kieli"

Näkökulmia vieraskieliseen perusopetukseen : koulun kehittämishankkeesta koulun toimintakulttuuriksi

2006

Jyväskyläläinen Kortepohjan koulu aloitti vieraskielisen opetuksen pienimuotoisena opetuskokeiluna vuonna 1991. Vuosien saatossa hanke on laajentunut koskettamaan kaikkia koulun oppilaita. Opetuksen toteuttaminen ja opiskelu vieraalla kielellä on haasteellista, mutta myös kiinnostavaa niin opettajan kuin oppijankin näkökulmasta. Oppisisällön opiskelu ja vieraan kielen käyttäminen samanaikaisesti tuo opiskeluun kaksoishyödyn. -Siinä lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla, opitaan sisältöjä ja harjoitellaan vierasta kieltä yhtä aikaa, toteaa eräs Rasisen tutkimuksen haastateltavista.Rasinen haastatteli tutkimuksessaan oppilaita, opettajia, oppilaan vanhempaa sekä opettajaksi opiskelevaa. Koke…

Miten tehdä hyvästä kielenopetuksesta entistä parempaa?

2014

Opetushallitus arvioi keväällä 2013 perusopetuksen päättövaiheessa olleiden oppilaiden kielitaitoa A-ruotsissa ja neljässä tavallisimmin opiskellussa vieraassa kielessä. Arvioinnilla selvitettiin, miten opetussuunnitelman perusteissa (2004) ilmaistut oppimistavoitteet on saavutettu, ja mitkä oppilaan taustatekijät ja oppimisympäristön piirteet selittävät oppimistuloksia. Vaikka kielelliset tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin, niin kehittämistarpeita havaittiin erityisesti oppituntien työtavoissa ja oppilaiden käsityksissä. nonPeerReviewed

Auswahl der A1-Sprachen auf der Sprachenpalette in Jyväskylä

2010

"No en mie sitä voinu valita pakkoha sitä on opiskella" : perusasteen yläkoulun oppilaiden kielivalintoihin vaikuttavat tekijät

2013

According to educational statistics studying foreign languages has significantly decreased in Finnish schools since the mid-1990s. The aim of this article is to find out the reasons behind the lost interest in language studies and the reduced language choices of students at the upper level of comprehensive school. The article will first describe the current situation of language studies in Finnish basic education, and then explore the diverse factors affecting the teaching and studying of languages at schools. Secondly, students’ actual reasons behind their choices of both compulsory and optional languages will be analyzed with the help of data that was gathered with a large-scale e-questio…

Uudet opetussuunnitelmat kielten aineenopettajien koulutuksessa

2016

Elokuussa 2016 käyttöön otetut peruskoulun uudet opetussuunnitelmat antavat mahdollisuuden kehittää uusia menetelmiä ja toimintatapoja kielten opetukseen ja uudistaa samalla myös kielten aineenopettajakoulutusta. Tässä artikkelissa luodaan katsaus siihen, miten uusia peruskoulun opetussuunnitelman perusteita on käsitelty Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vieraiden kielten aineenopettajien koulutuksessa lukuvuonna 2015–2016 ja miten vieraiden kielten aineenopettajaopiskelijat kokeilivat pedagogisten opintojen aikana paikallisen opetussuunnitelman laatimista aineenopettajan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kielten aineenopettajaopiskelijoiden omia kokemuksia opetussuunnitelmat…

”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää” : saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022

2023

Raportissa tarkastellaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman arvioinnin tuloksia saamen kielten etäopetuspilotin (1.8.2018−31.8.2023) toimivuudesta ja opetuksen vaikuttavuudesta. Etäopetuspilotissa saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame) opetusta annetaan kaksi vuosiviikkotuntia perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Opetusta johtaa Utsjoen kunta ja koordinoi Saamelaiskäräjät, ja se on tarkoitettu saamelaisalueen ulkopuolella asuville lapsille ja nuorille, joilla saamen kieli on perheen tai suvun kieli. Oppilaita on esikouluikäisistä lukiolaisiin. Oppilaiden määrä on kasvanut 50:stä 150:een etäopetuspilotin aikana. Arvioinnilla …

Japanin opiskelu Suomessa perusopetuksesta korkea-asteelle

2020

Japanin opetus lukioissa on ottanut harppauksia kuluneen vuosikymmenen aikana. Japanin kielen opettajaksi pätevöityminen on ollut Suomessa mahdollista lukuvuodesta 2014–2015 alkaen, ja japani on ollut lukion opetussuunnitelmassa B3-kielenä vuodesta 2016. Lukioilla on pian käytettävissään opetussuunnitelman mukaista opetusmateriaalia kahdeksan kurssin verran – riittävästi ylioppilastutkinnon lyhyen kielen koetta varten. Peruskoululaisetkin ovat kiinnostuneita japanin opiskelusta, mutta tarjonta ei vielä vastaa kysyntää missään määrin. Myös yliopistojen japanin kursseille on tunkua – pääaineena kieltä pääsee Helsingin yliopistossa opiskelemaan vain alle 10 % hakijoista, kaikki halukkaat eivät…

Kohti kielitaitoista ja kielitietoista maailmankansalaisuutta : A-englannin päättöarvioinnin kriteerit käyttöön

2021

Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit ovat tarkentuneet, mutta kuinka selkeitä ne ovat kieltenopettajille? Hämmennystä ovat herättäneet varsinkin A-englannin tavoitteiden T1−T5 kriteerit. Vaikka nämä ei-kielelliset tavoitteet ovat arvokkaita opetuksen sisältöjä, on vaikeaa hahmottaa, miten asettaa arvosana-asteikolle esimerkiksi englannin kielen aseman ymmärtäminen tai englanninkielisten aineistojen käyttäminen. Yritän pohtia tavoitteiden 1−5 merkitystä ja niiden arviointia oman arkeni kautta, jossa tunnen yhä enemmän olevani kasvattaja kuin opettaja. Opetan englantia ja ruotsia Iittalan yhtenäiskoulussa Hämeenlinnassa. Koulumme on pienehkön kyläyhteisön keskus, jossa kaikki tuntevat to…

Kehittyvät taidot, kehittyvä opetussuunnitelma

2021

Karvi käynnisti syksyllä 2018 perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarvioinnin. Arvioinnissa seurataan matematiikan ja äidinkielen taitojen kehittymistä perusopetuksen ajan. Artikkeli käsittelee pitkittäisarvioinnin suunnittelua ja toteutusta niin oppilaan kuin opetussuunnitelmankin kannalta. nonPeerReviewed

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumisen ja osallistumisen mahdollisuuksia perusopetuksessa

2016

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden monikielisyyttä käsittelevän väitöskirja-aineistoni parissa olen törmännyt siihen, miten vähän tutkimukseeni osallistuneiden oppilaiden luokanvalvojat tiesivät oppilaiden käyttämistä kielistä (ks. myös Voipio-Huovinen ja Martin 2012). Ihmettelin tätä samaa jo nuorena opettajana toimiessani, koska mielestäni oppilaiden jututtaminen heidän kieltenkäytöstään, kielellisistä resursseistaan ja kielikäsityksistään oli yksi mukavimpia puolia S2-opettajan työssä. Kun opettajat tuntevat ja arvostavat maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kielellisiä resursseja, kaikkien kouluyhteisön jäsenten kielitietoisuus kasvaa ja kouluyhteisön uusien jäsenten kotoutumin…