Search results for "kieli"

Att lära sig svenska utan läroböcker : gymnasisters uppfattningar om ett tidningsprojekt på en svenskkurs

2017

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia opetuskokeilusta, jonka toteutimme lukion ruotsin kurssilla. Opetuskokeilu oli suunnittelemamme projekti, jossa opiskelijat valmistivat sisältöä yhteiseen sähköiseen aikakauslehteen. Opetuskokeilun lähtökohtina toimivat muun muassa lukion uusi opetussuunnitelma, tehtäväpohjainen kielenoppiminen, kollaboratiivinen oppiminen sekä mahdollisuus yksilöllistämiseen. Tutkimuksen aineisto koostui 13 opiskelijan vastauksesta sähköiseen kyselylomakkeeseen sekä kahdesta ryhmäkeskustelusta, joihin molempiin osallistui kolme kyselylomakkeeseen vastannutta opiskelijaa. Suurin osa opiskelijoista piti opetuskokeilua mukavana ja …

Mündliche Übungen in DaF/SwaZ-Lehrwerken unter dem Aspekt 'kommunikative Kompetenz' : Eine Lehrwerkuntersuchung der Serien Kompass Deutsch und Nyck…

2015

Tässä Pro Gradu – tutkielmassani tarkasteltiin kommunikatiivista kompetenssia suullisissa harjoituksissa A-saksan oppikirjasarjassa Kompass Deutsch ja A-ruotsin oppikirjasarjassa Nyckel. Tavoitteena oli selvittää, missä määrin ne käsittelevät kommunikatiivisen kompetenssin kolmea osa-aluetta: kielen rakennetta, käyttöä ja kommunikatiivisia strategioita. Lisäksi selvitettiin, miten saksan ja ruotsin oppikirjasarjojen suulliset tehtävät eroavat toisistaan tässä suhteessa. Tämä tutkimus on laadullinen oppikirjatutkimus, jota täydennetään määrällisellä metodilla ja jossa hyödynnetään teoriaohjaavaa analyysiä. Teoriaosuudessa käsittelin kommunikatiivisen kompetenssin historiaa ja malleja, minkä …

Portalen svenska.se : en ny digital samlingsplats för språkresurser från Svenska Akademien

2018

Äidinkielenä monikielisyys : [pääkirjoitus]

2013

För öppet och tonlöst : uttalssvårigheter i svenskan på universitetsnivån

2008

Auffassungen der Deutsch- und Schwedischlehrer über Ausspracheunterricht

2014

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin saksan ja ruotsin opettajien käsityksiä ja kokemuksia ääntämisen opettamisesta. Tutkimus osoittaa saksan ja ruotsin opettajien olevan tietoisia ääntämisen merkityksestä kommunikaatiolle. Tutkimuksen mukaan opettajien käyttämät menetelmät eivät riittävästi tue ääntämisen oppimista, vaan ääntämisen opettaminen mielletään usein ääntämisvirheiden korjaamiseksi. Prosodian sijaan ääntämisen opetus keskittyy yhä yksittäisiin äänteisiin. Ääntämisen opetuksessa korostuu virheiden korjaamisen ja puhumaan rohkaisemisen välinen koettu ristiriita, mikä näyttäisi rajoittavan monen kohdalla ääntämisen opettamista. Vaikka opettajat pitävätkin ääntämistä yleisesti ottaen tä…

Miten ääntämistä arvioidaan? : käytännön työkalu opettajille

2017

Artikkelissa käsittelemme toisen ja vieraan kielen ääntämisen eri osa-alueita, ääntämisen arviointia ja ääntämisen harjoittelua. Esittelemme arviointimatriisin työkaluksi ääntämisen arviointiin opetuksen tueksi ja osaksi suullisen kielitaidon arviointia. Tämän lisäksi annamme myös joukon ääntämisen harjoitteluun liittyviä vinkkejä. nonPeerReviewed

Piraatit ja tietoyhteiskunnan koulutuspolitiikka

2011

Kielimatka Muuramesta Vöyriin

2014

Suomi on kiinnostava maa. Vain muutaman tunnin ajomatkan päässä voi löytää toisen todellisuuden, vaikka taivaankansi on sama. Kävin marraskuussa tutustumassa Vöyrissä toteutettuun ruotsinkieliseen turvapaikanhakijoille suunnattuun kotoutumiskoulutukseen, jota rahoittaa kolmen vuoden ajan Svenska kulturfonden. Olin rahoittajien pyynnöstä tapaamassa koulutuksen toteuttajia ja koulutukseen osallistujia. Mukanani oli poikani Pietu, joka käy 8. luokkaa Muuramessa. Hänelle ruotsi on yhtä tervanjuontia. Ei auta, että pikkuserkkuja asuu Göteborgissa tai että isomummi oli kaksikielinen. Ruotsin kielellä on hyvin ohut kosketus (oppikirjakin on säästynyt siistinä) hänen elämässään. Seuraavassa kerromm…

Tonaccenterna i avancerade finska inlärares svenska – en akustisk studie.

2015

Den här undersökningen syftar till att besvara frågan om vuxna inlärare med finska som S1 kan lära sig att producera inföddliknande melodier av de mellansvenska tonaccenterna. Nio universitetsstudenter med svenska som sitt huvud- eller biämne deltog i en sex veckor lång uttalskurs med fonetisk inriktning. Deras uttal testades akustiskt i början och i slutet av kursen. Start- och sluttestet jämfördes med talarnas uttal i S1- finska och hos mellansvenska S1-talare. Resultaten visar att en del inlärare lyckades tillägna sig en målspråkslik intonation av båda accenterna, medan vissa andra talare inte lärde sig någon av accenterna. Accent 1 och 2 var ungefär lika svåra att lära sig. Röstläget va…