Search results for "kieli"

Minä ja sinä kielikoulutuspoliittisina toimijoina

2010

Kesäkuussa Jyväskylässä järjestetyn kansainvälisen konferenssin ”Who needs languages?” ohjelmaan kuului kaksi suomenkielistä työpajaa, joissa oli tarkoituksena keskustella ja miettiä, miten kielikoulutuspolitiikkaan ja kielivarannon laajentamiseen voi Suomessa osallistua. Teija Kyllösen ja Taina Saarisen työpaja Kielikoulutuspolitiikkaa kunnassa – kuntapäättäjät kielikoulutuspoliittisina toimijoina esitteli tutkimustuloksia kielikoulutuspoliittisesta päätöksenteosta kuntaliitoskunnissa ja herätteli osallistujia keskustelemaan siitä, miten kuntien kielikoulutuspolitiikkaan voi vaikuttaa. Seuraavana päivänä keskustelu jatkui Jaana Toomarin ja Pia Bärlundin vetämässä työpajassa Kielistä kiinni…

Kielikoulutuspolitiikan kansainvälinen konferenssi kokosi yhteen toimijoita eri puolilta maailmaa

2010

Seminaari saamen kielen elvyttämisestä

2011

Helsingissä järjestettiin 13.9.2011 Saamen kielen ja maorin kielen elvyttäminen -seminaari, jossa käsiteltiin saamen kielen tilannetta Suomessa ja kuultiin onnistuneita kokemuksia maorikielen elvyttämisestä Uudessa-Seelannissa. Seminaari oli osa saamen kielen elvyttämisohjelmaa valmistelevan työryhmän työtä, ja siellä kuultiin puhujina Saamelaiskäräjien edustajia, asiantuntijoita, tutkijoita, poliitikkoja ja eri saamelaisjärjestöjen edustajia. Tämä kirjoitus perustuu seminaarin esitelmiin ja puheenvuoroihin. nonPeerReviewed

Orastavan kirjoitustaidon kehittyminen ja arvioinnin haasteet

2014

The Finnish application of the language pro+ ciency scales of the Common European Framework of Reference for languages (CEFR) is used as the base of evaluation in the integration training at all levels, even in the language and literacy training of nonliterate adults. For this purpose the most notable shortcoming of this application is the lack of descriptions below the level A1.1, implicating that the learners below this level have no language skills. Nor are there other tools precise enough for the evaluation of emergent writing skills. Thus the aim of this article is to describe the features of emergent writing skills below A1.1. For this I report a longitudinal case study of one non-lit…

”Meilä on kaikila samanlaiset tarinat”. Tornionlaaksolaisuus vanhimman aapualaisen paikallissukupolven arjessa ja tulevaisuudessa

2010

Tarja Tapio lähestyy väitösluennossaan Tornionjokilaaksossa asuvien meänkielisten ikäihmisten kulttuuria, arkea sekä kieli-identiteeettiä. Meänkieli on tutkimukseen osallistuneiden puhuttu äidinkieli ja kielellä on suuri merkitys heidän elämässään. nonPeerReviewed

Kielikoulutus on nähtävä investointina!

2015

Editorial

2022

Oman äidinkielen osaaminen – hyödyntämätön resurssi

2020

Tässä artikkelissa tarkastelemme monikielisten oppilaiden oman äidinkielen merkitystä osana Suomen kansallista kielivarantoa, kuvaamme opettajan työtä ja arjen haasteita sekä pohdimme oman äidinkielen opetuksen tulevaisuutta erityisesti opettajien koulutuksen kannalta. Kysymme, olisiko jo aika luoda koulutuskokonaisuus, joka tuottaisi monipuolisesti kielididaktiikkaa ja monikielisyyttä tuntevia ammattilaisia. Samalla Suomeen muuttaneet opettajat voisivat käyttää osaamistaan ja toimia monikielisten oppilaiden ja perheiden tukena ja linkkinä kouluun. nonPeerReviewed

“Enymärä”: Thoughts on the use of Finnish as the majority language in locally published EFL activity books

2017

It has been a long tradition in Finland to use locally published textbooks in primary foreign language education. The books have been designed for linguistically homogenous groups of students, which explains why Finnish, as the learners’ L1, is the instructive metalanguage chosen for the EFL activity books. However, the growing number of immigrant children in the Finnish educational system raises the question to what extent these activity books can serve the needs of linguistically more diverse groups of learners. The connection between the two languages is so strong that Finnish seems to serve as a precondition for the acquisition of English. The high proportion of tasks requiring fluency …

Kielen vaikutus yliopistoon sisäänpääsyssä vuonna 2012

2015

Artikkelissa tarkastellaan yliopiston opetuskielen ja toisaalta yliopistoon hakijan äidinkielen yhteyttä yliopistoon hyväksymiseen. Aineisto koostuu vuonna 2012 suomalaisiin yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä opiskelijoista. Tiedot saatiin Opetushallituksen ylläpitämästä Yli- opistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteristä hakijan äidinkielen mukaan eriteltynä. Ruotsin- kielisten yliopistojen opetusohjelmien perusteella muodostettiin 17 tarkasteltavaa tieteenalaa. Tutkimustulokset osoittivat, että ruotsinkieliseen yliopistoon oli helpompi päästä opiskele- maan kuin suomenkieliseen. Keskimäärin todennäköisyys tulla valituksi ruotsinkieliseen yli- opistoon oli noin k…