Search results for "kieli"

Basqueesh, Finnican, Hungulash

2018

Multimodal mediational means in assessment of processes : an argument for a hard-CLIL approach

2022

In Japan, CLIL instruction falls under a soft-CLIL approach, content serving as secondary to language instruction. Furthermore, assessment in classrooms in Japan is oftentimes limited to assessing the product summatively. In the paper, we argue for the value of focusing on content in CLIL activities and assessing the process with the goal to promote learning. The present small-scale study at a Japanese university explored how learners (n = 6) used multimodal mediational means to build their conceptual understanding of ‘Earth breathing’ in order to create a presentation on it for a general English course. The further goal was to explore how inferences made from assessing this process of lear…

"Trollittaa niin että ihan lollittaa" : ttA-johtimiset uudisverbit

2014

Tutkimuksessani selvitän, miten ttA-johdinta käytetään nykypuhekielessä ja miten sen merkitys ja käyttö on muuttunut verrattuna aikaisempaan ja toisaalta yleiskieleen. ttA-johdin on nykypuhekielessä kuten yleiskielessäkin produktiivinen ja monikäyttöinen johdin. Kielioppi ja johtaminen muuttuvat yleensä sanastoa hitaammin, mutta ttA-johtimen nykyinen produktiivinen käyttö puhekielessä vaikuttaa eroavan esimerkiksi muutama vuosikymmen sitten tehdyistä johtimen kieliopillisista kuvauksista, joten ttA-johtimen nykytilan tarkastelu on perusteltua. Tutkimuskysymykseni on kaksiosainen, eli tarkasten ttA-johtimisten uudisverbien muotoa ja merkitystä ja lisäksi vertailen niitä yleiskieleen vakiintu…

Unelmia hyvästä vuorovaikutuksesta ja resurssipulan pelkoa

2023

Kolmen yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään ruotsinopettajaksi ja kielikylpyopettajaksi opiskelevien ajatuksia tulevaisuudesta kielen ammattilaisena. nonPeerReviewed

Äidin synnytyksenjälkeinen mieliala ja sen yhteydet lapsen kehitykseen

2001

Gefühlsäusserungen in deutsch-finnischen Beziehungen

2015

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tunteiden ilmaisun kieltä suomalaissaksalaisissa parisuhteissa, sillä suomalaissaksalaisia pareja löytyy tuhansia sekä Suomesta että Saksasta. Tutkimukselle asetettiin kaksi näkökulmaa: mitä kieltä pariskunnan suomalainen osapuoli käyttää useimmiten tunteidensa ilmaisemiseen ja mikä kieli tuntuisi kussakin tilanteessa luonnollisimmalta. Tutkielma toteutettiin neljän puolistrukturoidun haastattelun avulla. Kaikki haastateltavat olivat naisia, jotta vastaukset olisivat keskenään vertailukelpoisempia eikä niitä analysoidessa tarvitsisi ottaa huomioon sukupuoleen liittyviä eroja. Tutkimus osoitti, että persoonallisuuteen ja kieli-identiteettiin liittyvät tek…

Vaihto-opiskelusta potkua ääntämisen oppimiseen

2011

Да. Это вопрос! (Da. Eto vopros!) on väitöskirjani (Ullakonoja 2011) otsikon alku. Se kuvaa hyvin työni lähtökohtia, eli sitä, kuinka suomalaisen tuottama kysymys да (da) eli niinkö, saattaa kuulostaa venäläisen korvaan väitelauseelta siinä käytetyn intonaation takia. Niinpä suomalainen voi joutua tarkentamaan это вопрос (eto vopros) eli tämä on kysymys. nonPeerReviewed

Maahanmuuton ikävaihe vaikuttaa venäjänkielisten nuorten kielivalintoihin

2012

Vuonna 2010 Suomessa asui lähes 55 000 henkilöä, jotka ilmoittivat äidinkielekseen venäjän. Heidän osuutensa Suomen väestöstä on noin 1 %. Suomen ja ruotsin jälkeen venäjä on kolman-neksi puhutuin kieli Suomessa. Venäjänkielisiä on Suomessa joskus aikaisemmin pidetty ”piiloon jäänenä” kulttuurivähemmistönä, mutta tällä hetkellä he hakevat paikkaansa suomalaisessa yh-teiskunnassa ja samalla tuovat esiin uusia näkökulmia monikielisyyden ymmärtämiseen. nonPeerReviewed

Tvåspråkighet och språklig identitet hos tvåspråkiga personer med en stark nordösterbottnisk dialekt

2004

Fallstudie av tidig tvåspråkig utveckling hos två finsk/svenska barn med hjälp av CDI-formulär och inspelningar

2014

Tämä on tapaustutkimus kahden kaksikielisen (suomi ja ruotsi) lapsen varhaisesta kielenkehityksestä. Tutkimusmateriaali koostuu kahdesta 1-3 –vuotiaasta lapsesta (tyttö ja poika), jotka käyvät ruotsinkielistä päiväkotia Keski-Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kehittyykö suomi ja ruotsi samaa tahtia sekä onko havaittavissa yksilöllisiä eroja kieltenkehityksessä. Näiden lisäksi tutkimuksessa otetaan selville, kumpi kielistä on vahvempi sekä tarkastellaan kuinka paljon lapsi käyttää sekä suomea että ruotsia samassa lauseessa. Metodina on käytetty sekä suomen- että ruotsinkielisiä CDI-kaavakkeita (MacArthur Bates Communicative Development Inventories) sekä nauhoituksia, jotka suor…