Search results for "kieli"

Perfektiivisen aspektin esiintyminen suomalaisessa viittomakielessä

2012

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani perfektiivisen aspektin esiintymistä suomalaisessa viittomakielessä. Perfektiivisellä aspektilla tarkoitetaan rajattua tapahtumaa, jossa jokin toiminta on päättynyt tai loppuun suoritettu. Keskityn tutkielmassani kolmeen viittomaan: JO, VALMIS ja LOPPU. Rissanen on esittänyt näillä viittomilla voitavan ilmaista perfektiivistä aspektia suomalaisessa viittomakielessä. Suomalaisessa viittomakielessä esiintyvän perfektiivisen aspektin syvällisemmän tarkastelun puutteen vuoksi tutkielmani keskeisenä tavoitteena on selvittää, että ilmaistaanko viittomilla JO, VALMIS ja LOPPU perfektiivistä aspektia ja millaisissa tilanteissa ja viittomajärjestyksissä se voi t…

English in interpretation to Finnish Sign Language : the forms and functions of chaining sequences in educational interpreting

2017

Tässä tutkimuksessa selvitettiin ketjutusta (chaining) kieleilyn (languaging) käytänteenä viittomakielen tulkkauksessa. Tutkimuskysymyksinä esitettiin, mitä semioottisia resursseja viittomakielen tulkit käyttivät englantia sisältävissä ketjutussekvensseissä sekä mitä funktioita em. sekvensseillä oli. Tutkimuksessa tuotettiin yksityiskohtaista kuvausta autenttisesta aineistosta. Tutkimuskohteena oli kolme englannin kielestä suomalaiselle viittomakielelle tulkattua korkeakoululuentoa. Luennot videoitiin ja niistä paikannettiin ne kohdat, joissa tulkkeessa esiintyi englantia. Nämä kohdat annotoitiin käyttäen ELAN-annotointiohjelmaa. Englantia sisältävät ketjutussekvenssit jaoteltiin muodon ja …

Osoitukset kielen ja eleiden rajapinnalla

2013

Tutkielmassa tarkastellaan etusormiosoituksia ja niiden asemaa kielellisinä yksikköinä ja eleinä. Tutkielma on aineistoesimerkein havainnollistettu kirjallisuuskatsaus, jossa selvitetään, miten osoituksia on tulkittu eletutkimuksessa ja viitottujen kielten tutkimuksessa, ja onko näissä tulkinnoissa yhtäläisyyksiä. Tutkielmassa keskitytään prototyyppiseen osoitusmuotoon, etusormiosoitukseen. Eleiden tutkimuksessa McNeill on esitellyt käsityksen, jossa eleet määritellään puheen eli kielen läsnäolosta riippuvaisena jatkumona. Koska viitottujen kielten suhde eleisiin ei ole jatkumoajattelussa aivan ongelmaton, lähestytään ajatusta tässä tutkielmassa kriittisesti. Eleiden ja kielen rajaa pohdita…

Englannin kieli viittomakielisten arjessa

2013

Suomi on viittomakielialan ja kuurojen opetuksen edelläkävijämaita. Viittomakielisten oikeudet on Suomessa turvattu perustuslaissa (731/1999), ja viittomakielisillä on oikeus saada opetusta viittomakielellä. Koulutuksen tavoitteena on toimiva kaksikielisyys. Paljon on panostettu siihen, että viittomakielinen kielivähemmistömme voi käyttää viitottua kieltä ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Suomen kielen opetukseen on satsattu, mutta englannin kielen oppimisen tutkimukseen ja opetuksen kehittämiseen ei ole ollut juurikaan resursseja. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelin, miten ja missä suomalaista viittomakieltä käyttävät kohtaavat ja käyttävät englannin kieltä arjessaan. nonPeerRev…

Suomi viittomakielisten toisena kielenä : verbirektioiden viidakossa.

2001

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

2014

Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista ainakin toinen on kuuro viittomakielinen. Näin ollen kuulevilla lapsilla on mahdollisuus oppia luonnollisesti suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä perhepiirissä. Monikieliset perheet ovat jo monelle tuttu, mutta miten monikielisyys näkyy ja toteutuu viittomakielisessä perheessä? Entä miten lapset vaihtavat kieltä kesken ilmauksen tai puheen? Pro gradu tutkielmamme viittovan perheen monikielisyydestä keskittyi näihin kysymyksiin. nonPeerReviewed

Viittomakielistä työvoimaa, ole hyvä!

2011

Tässä artikkelissa pohditaan työelämän kielitaitoa viittomakielisten näkökulmasta. Millainen kielitaito viittomakielisillä on ja millaista kielitaitoa heiltä vaaditaan työpaikalla? Näihin kysymyksiin ei ole olemassa yksinkertaisia vastauksia, sillä työssä käyvien kuurojen kielitaidosta ei ole olemassa tutkimustietoa. Pelkällä viittomakielellä pärjää nykyään kuitenkin vain harvassa työpaikassa. Viittomakieliset kohtaavatkin edelleen ennakkoluuloja työpaikoillaan, mutta kehitys on kuitenkin menossa myönteisempään suuntaan. nonPeerReviewed

Ilmaistaan eleillä : suomalaisen viittomakielen tulkkiopiskelijoiden eletarinat

2017

Tämän tutkielman aiheena on eleet. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka viittomakielen tulkkiopiskelijat pelkästään eleitä käyttämällä kertoivat nähdyn animaatiofilmin tapahtumat, ja millaisia eleitä sen kerronnassa käytettiin. Opiskelijat kertoivat saman animaatiofilmin tapahtumat kahdesti. Ensimmäisiä tuotoksia kertoessaan opiskelijoilla ei ollut viittomakielen taitoa, mutta toisella kerralla heillä oli viittomakielen opintoja jo takanaan. Näitä eri kerroilla tuotettuja tarinoita verrataan toisiinsa. Teoriataustana on puhekieleen pohjautuva eleiden tutkimus, ja sieltä McNeillin (1992) ja Kendonin (2004) ajatus eleiden merkittävyydestä osana kieltä ja kommunikointia. Aineiston analysoinnissa…

Fixed and NOT free : Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective

2017

This squib investigates the order of the main clausal constituents in verbal-centered clauses in Finnish Sign Language (FinSL). With the help of the frequencies calculated from narratives included in the recently compiled FinSL corpus, the study suggests that the order of the main constituents in FinSL clauses is more fixed than has been claimed in a previous study. With intransitive and transitive clauses with a Type 1 or Type 2 verbal predicate, the study shows that their internal structures strongly favor the orders SV and AVP, respectively, although both S/A and P core arguments are often left lexically unexpressed. Concerning Type 3 verbal predicates, the study shows that they most typ…

Saavutettavuutta kaikille? : viitottujen verkkotekstien laatu ja käytettävyys viittomakielten elinvoimaisuuden ja kielenoppimisen näkökulmasta

2022

Viime aikoina on keskusteltu viittomakielisten ja viittomakielelle tulkattujen verkkotekstien laadusta. Viittomakieliset ovat kokeneet, että viitottujen verkkotekstien laatu vaihtelee paljon. Viitottuja verkkotekstejä käytetään monissa paikoissa kielenopetustyössä, kirjastoissa ja eri medioiden saavutettavuuden kehittämistyössä. Käsittelin maisterintutkielmassani (2021) viitottujen verkkotekstien laatua tekstien käytettävyyden ja kieliasiantuntijoiden näkökulmista. Millainen rooli on kuuroilla, äidinkielisillä kieliammattilaisilla, kääntäjillä ja tulkeilla pienissä viitotuissa vähemmistökielissä? nonPeerReviewed