Search results for "kieli"

Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittäminen Yleisissä kielitutkinnoissa

2019

Artikkelissa kuvaamme lyhyesti suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittämistä ja siihen liittyvää validointiprosessia Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Suomalaisessa viittomakielessä ei aiemmin ole ollut yhtenäisiä, teoreettisesti määriteltyjä kuvauksia viittomakielen taidon kehittymisestä. Nyt kehitetyissä taitotasokuvaimissa ja arviointikriteereissä viittomakielen taito on kuvattu kuusiportaisella asteikolla kolmessa eri osataidossa: viittomakielen ymmärtämisessä, viittomakielen itsenäisessä tuottamisessa ja viittomakielisessä keskustelussa. Kuvaimia ja kriteereitä voidaan soveltaa eri käyttötarkoituksiin, kuten kielen opetukseen, kielitaidon a…

Viittomakielen merkitys eheän identiteetin rakentamisessa

2018

Esittelemme tässä artikkelissa toisen kirjoittajan, Juhana Salosen, elämää autoetnografisesta näkökulmasta. Salonen on viittomakielinen kuuro, joka on kärsinyt nuoruudessaan vakavista psyykkisistä ongelmista epävarman identiteettinsä ja puutteellisten sosioemotionaalisten taitojensa vuoksi. Toinen artikkelin kirjoittaja Syväoja on kuuleva psykiatri ja Salosen äiti. Autoetnografisen tutkimuksemme tavoitteena on keskustella avoimesti Salosen elämästä sekä yhdistää sosiokulttuurinen ja lääketieteellinen näkökulma lähemmäksi toisiaan. Tutkimuksemme osoittaa, että yhteiskunnan olisi tärkeää tarkastella viittomakielisten kuurojen ja heidän elämäänsä läheltä nähneiden henkilökohtaisia kokemuksia. …

Finding an identity and social-emotional skills

2015

In this article the researchers present an auto-ethnographic study of the first presenter´s life. Salonen is a Deaf person who suffered severe psychological problems in his youth because of uncertainty about his identity and a lack of social-emotional skills. Syväoja is a hearing psychiatrist and she is also Salonen's mother. The purpose of this research is to discuss openly Salonen´s life. An auto-ethnographic approach allows a cross-cultural combination of socio-cultural and medical views, and the researchers, reporting their experiences from their personal perspectives, consider Salonen´s life from these two main angles: the socio-cultural (Deaf identity, Deafhood, sign language) and the…

Suomalaisen viittomakielen rakenteen ja tilankäytön oppiminen vieraana kielenä

2005

Maisteriksi viittomakielestä : 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen

2017

Tavu ja lause : tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä

2009

Tommi Jantunen tarkastelee tutkimuksessaan kahden kielitieteen peruskäsitteen, tavun ja lauseen, olemusta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen selvittää äänne- ja lauseopillisia perusasioita vähän tutkitun vähemmistökielen kieliopista. Etenkään lauseoppia ei ole suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa kartoitettu. Työn aihepiiri lienee omiaan saattamaan monet turhautuneisuuden tilaan. Kielioppi on monelle kouluajoilta tuttu kirosana, ja esimerkiksi tavusta keskustelu viitotun kielen yhteydessä voi ehkä vaikuttaa alkavan houretilan oireelta. Pohjimmiltaan tutkimuksessani on kuitenkin kyse hyvin yksinkertaisista asioista: Miten mitata viittomien pituutta ja miten viittomat järjestyvät su…

Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä

2014

Semanttiset roolit ovat kielentutkijoiden työkaluja tekojen ja niiden osallistujien analysointiin. Rooleja erotellaan niillä olevien ominaisuuksien mukaan, ja eri kielillä on ominaiset tapansa merkitä semanttisia rooleja. Tämän työn mielenkiinto kohdistuu vastaanottajarooliin. Vastaanottajarooli esiintyy tyypillisesti lauseessa, jossa on kolme osallistujaa: agentti, vastaanottaja ja teema. Semanttisesti kyseessä on siirtotapahtuma, jonka aikana teeman omistajuus tai hallinta muuttuu vastaanottajalle. ’Antaa’ ja ’lähettää’ ovat prototyyppisesti vastaanottajan vaativia merkityksiä. Roolien merkintää suomalaisessa viittomakielessä on tutkittu eniten transitiivisista lauseista. Tämä tutkielma t…

Kieliopilliset sidoskeinot kahdessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä

2012

Puhutuissa kielissä sidoksisuutta voidaan muodostaa erilaisin kieliopillisin ja leksikaalisin sidoskeinoin, jotka yhdistävät tekstissä esiintyvät lauseet toisiinsa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millaisia kieliopillisia sidoskeinoja suomalaisessa viittomakielessä voi esiintyä, sillä suomalaisessa viittomakielessä tekstilingvistiikan tutkimus on ollut vähäistä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi pääosin Trevor Johnstonin ja Adam Schembrin esitykset viittomakielissä esiintyvistä kieliopillisista sidoskeinoista. Tämän lisäksi muiden tutkijoiden, kuten Elizabeth Winstonin, esitykset sidosteisuudesta tukivat teorian rakentamista. Kieliopillisia sidoskeinoja ovat referent…

Raising the Profile of Sign Language Teachers in Finland

2016

Sign language teaching in Finland has a long history. In contrast, sign language teacher training programs and research into the sign languages of Finland both know a short history. Due to this contrast, the field of sign language teaching nowadays can be seen as the ‘Wild West’. Till today, teachers from different backgrounds do teach sign language. We do not have a clear picture of what knowledge or competencies are expected from these teachers. In this article we would like to share our opinions about what the profile of a sign language teacher could look like in order to raise and advance the discussion and improve the quality of sign language teaching in Finland. nonPeerReviewed

Phonetische Aspekte einer Didaktik der Finnischen Gebärdensprache als Fremdsprache

2004

Suomalaista viittomakieltä opetetaan yhä enemmän kuuleville. Tämän seurauksena on syntynyt tarve kehittää viittomakielen opetuksen metodeja sekä kouluttaa viittomakielen opettajia. Bertold Fuchsin väitöstutkimus selvitti, miten viittomakielen kielitieteellistä tutkimusta voidaan hyödyntää viittomakielen opetuksen kehitettäessä. Tutkimus keskittyi viittomakielen taidon foneettiseen osa-alueeseen, toisin sanoen käsien, pään ja kehon liikkeiden muotoon. The aim of this study is to develop the phonetic aspects of teaching Finnish Sign Language (FinSL) as a foreign language. Like pronunciation as a part of spoken language proficiency, articulation, i.e. the exact form of the movements of the par…