Search results for "kielikysymys"
showing 6 items of 6 documents
Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistön alkuperäiskansa: kolttasaamelaiset
2018
Suomessa on noin 9 000 saamelaista, joiden kotiseutualue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan. Yli puolet saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Noin kolmasosa saamelaisista puhuu jotakin saamen kieltä.1 Kolttasaamelaiset ovat yksi kolmesta Suomen saamelaisryhmästä, joiden asema alkuperäiskansana tunnustetaan Suomen perustuslaissa. Tuoreen arvion mukaan kolttasaamelaisia on noin 600.2 Kolttien historia, kulttuuri ja uskonto poikkeavat muista Suomen saamelaisista. Saamelaisina ja ortodokseina he ovat myös vähemmistö vähemmistön sisällä. Tarkastelen tässä katsauksessa kolttasaamelaisten asemaa suomalaisena alkuperäiskansana ja vähemmistöryhmänä S…
Språk, samhälle och vetenskap
2020
Kansakoululaitoksen perustaminen 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun loppuun : kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueel…
2008
Kaksisuuntaista kieleen sosiaalistumista kaksikielisissä perheissä
2015
The present study focuses on the language socialization of parents in six bilingual families. The aim is to investigate how parents describe their linguistic identity and what kinds of changes over time can be traced in these identities. The present study is part of a wider ethnographic project which aims to deepen our understanding of how conceptions of language, bilingualism and bilingual development are manifested and negotiated in different situations and by different stakeholders in Finnish-Swedish bilingualism in Finland. The analysis identifies four major categories of bilingualism: language identity, realization, expanding language skills and frustration. The results show that child…
Kielen vaikutus yliopistoon sisäänpääsyssä vuonna 2012
2015
Artikkelissa tarkastellaan yliopiston opetuskielen ja toisaalta yliopistoon hakijan äidinkielen yhteyttä yliopistoon hyväksymiseen. Aineisto koostuu vuonna 2012 suomalaisiin yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä opiskelijoista. Tiedot saatiin Opetushallituksen ylläpitämästä Yli- opistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteristä hakijan äidinkielen mukaan eriteltynä. Ruotsin- kielisten yliopistojen opetusohjelmien perusteella muodostettiin 17 tarkasteltavaa tieteenalaa. Tutkimustulokset osoittivat, että ruotsinkieliseen yliopistoon oli helpompi päästä opiskele- maan kuin suomenkieliseen. Keskimäärin todennäköisyys tulla valituksi ruotsinkieliseen yli- opistoon oli noin k…