Search results for "kielikäsitykset"
showing 10 items of 11 documents
Kieli- ja kielitaitokäsitykset tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjamerkinnöissä
2018
This article focuses on a young teacher-researcher’s beliefs about language and language skills. The research is motivated by findings of former studies according with which teachers’ beliefs are often relatively permanent and have a strong effect on their teaching and evaluation practices. The data consists of a teacher-researcher’s diary notes from storytelling events (n=19) in which storycrafting has been used with young primary school pupils. The study was carried out by a theory-driven content analysis in order to reveal and to be able to assess teacher-researcher’s beliefs that are only implicitly present in the data: diary markings were analyzed by comparing them to widely used dicho…
Yksilön ja yhteisön kielitaitoa : maahanmuuttajaopiskelijoiden kertomuksia kommunikointihalukkuudestaan ja käsityksistään suomesta opiskelukielenä am…
2016
The present study focuses on three immigrants' narratives about Finnish at vocational education. The aim is to investigate how immigrants narrate about willingness to communicate and learner beliefs and how they portray linguistic and social context in the act of narrating. The narratives are extractions from altogether 27 narrative interviews collected by interviewing nine adult immigrants, each three times during a year. The findings of the analysis suggest that even though some narratives are very individual and idiosyncratic, they are nevertheless socially constructed. Therefore, it is possible to create educational spaces, where individuals develop their beliefs about second language a…
Englanti on ”tapa matkustaa. Suomi on lähtöasema tai määränpää”: kielikäsityksistä diskursiivisesti ja pitkittäisesti
2016
This article is about holding beliefs about (or assigning subjective meanings to) two languages, L1 (Finnish) and L2 (English). The study was carried out as part of a larger project, and it is discursive in its starting points and longitudinal in its research design. A group of university students, English majors or minors, were asked to do sentence completion tasks twice, while they were studying on a five-year MA degree programme: at the beginning of their studies and just before or after graduation. Overall, the students resorted to a total of four interpretative repertoires in comparing and contrasting the two languages: 1) Affection, 2) Aesthetics, 3) Vitality, and 4) Challenge reperto…
Kieli on muutakin kuin puhetta : ei-äänellinen merkityksenvälitys ja viittomakielet osana kieli-ilmiötä
2023
Tämän artikkelin peruskysymys on: Mitä on kieli? Kysymystä ei jokapäiväisessä kielentutkimuksessa välttämättä ajatella, saati mahdollista vastausta problematisoida, sillä usein on helpompaa vain ottaa jokin valmis kielimääritelmä ja elää sen mukaan. Mutta kysymys ja sen aktiivinen pohdinta on tärkeää meille kaikille, jotka työskentelemme kielentutkimuksen alalla. Viime kädessä jopa ammattiylpeytemme vaatii, että osaamme vastata kysymykseen kielen olemuksesta jollakin suhteellisen yhtenäisellä ja ennen kaikkea todellisuutta vastaavalla tavalla. peerReviewed
Minne vie kieltenopetuksen tie? − kansalaisten käsityksiä kielistä ja kieltenopetuksesta
2015
Riittääkö pelkkä englannin kielen osaaminen nykyajan maailmankansalaiselle? Mikä on ruotsin opetuksen tulevaisuus Suomessa? Pitäisikö kieliä opettaa ensisijaisesti puhumisen vai kieliopin kautta? Vastauksia näihin ja moniin muihin kielikysymyksiin tarjoaa Yle Uutisten verkkosivuilla huhtikuun 2015 lopussa puhjennut keskustelu siitä, miten kieliä pitäisi opettaa koulussa. Värikkäitä mielipiteitä kirvoittanut verkkokeskustelu pohjaa alun perin uutisointiin tutkimushankkeesta, jossa kartoitettiin päiväkoti-ikäisten lasten kielikäsityksiä. Tutkimusta on ollut toteuttamassa Kieliverkoston lisäksi Vaasan yliopisto ja Jyväskylän yliopiston kielten laitos. Lehden tässä numerossa Anu Palojärvi valai…
Oivalluksia osaamisesta
2014
Opettajien ja opettajaopiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta
2020
Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta, jotka ovat voimassa olevien opetussuunnitelmien (ESIOPS, POPS, LOPS) keskiössä. Aineisto on kerätty nykyisten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden voimaan astumisen jälkeen vuosina 2017–2019, ja se koostuu kahden kielitietoista koulutusta käsittelevän koulutuskokonaisuuden ennakkotehtävistä sekä yliopistoopiskelijoille suunnatusta kyselystä. Tässä yhteydessä keskitymme tehtäviin, joissa osallistujia pyydettiin määrittelemään kieltä ja kielitietoisuutta. Aineisto osoittaa, että niin koulutuksen kentällä vallitsevat kuin yksilöllisetkin käs…
Nya språk, nya världar : vad för uppfattningar har man om språk i en flerspråkig familj?
2011
Kuurojen turvapaikanhakijoiden kielikäsityksien muokkautuminen turvapaikkaprosessin aikana
2021
Tässä artikkelissa tarkastellaan kahden kuuron turvapaikanhakijan, Monan ja Omarin, kielikäsityksiä haastatteluaineiston pohjalta. Artikkelin tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten turvapaikkaprosessin aikaiset kokemukset kielistä ovat muokanneet haastateltavien käsityksiä kielistä ja kielikäytänteistä. Tutkimus perustuu lingvistiseen etnografiaan teoreettisena ja metodologisena lähestymistapana. Aineisto koostuu kolmesta etnografisesta haastattelusta, jotka tehtiin vuosina 2015–2017 vastaanottokeskuksissa ja haastateltavien uudessa kodissa. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksesta selviää, että haastateltavien kielikäsitykset ovat muokkautuneet tilassa, ajassa …
Turvapaikanhakijoiden opettajien ammatilliset identiteetit ja kielikäsitykset
2016
Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten turvapaikanhakijoiden opettajat kuvaavat ammatillisia identiteettejään. Identiteettiä tarkastellaan opettaja-opiskelijasuhteen, työn haasteiden ja kieleen liittyvien käsitysten näkökulmista. Lisäksi tutkitaan sitä, miten käytännön opetustyö heijastelee opettajan kielikäsityksiä. Tutkimus on osa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen Jag bor i Oravais -tutkimushanketta, jota rahoittaa Svenska kulturfonden. Tutkimus on otteeltaan laadullinen ja lähestymistavaltaan etnografinen. Siihen osallistui kahdeksan opettajaa, jotka työskentelivät eri-ikäisten turvapaikanhakijoiden opetuksen parissa Pohjanmaalla. Haastatteluista ja kenttäpäiväkirjoista koostuva ain…