Search results for "kielioppi"

Learning Grammar for Social Action : Implications for Research and Language Teaching

2022

Lexically specific vs. productive constructions in L2 Finnish

2020

ABSTRACTIt is assumed from a usage-based perspective that learner language constructions emerge from natural language use in social interaction through exemplar learning. In L1, young learners have been shown to develop their constructions from lexically specific, formulaic expressions into more productive, abstract schemas. A similar developmental path has been shown for L2 development, with some exceptions. The aim of the current study is to explore to what extent the default assumption holds for L2 learning. The development of two constructions was traced in four adults learning L2 Finnish. Free-response data, collected weekly over a period of 9 months, were used to investigate the produ…

Olla-verbin käytön kehittyminen oppijan puheessa

2012

Tiivistelmä – Abstract Tutkimuksessani selvitän, millä tavalla olla-verbin käyttö kehittyy oppijan puheessa ensimmäisen suomen kielen opiskeluvuoden aikana. Lisäksi selvitän, millä tavalla käytön kehittyminen näkyy taajuudessa, tarkkuudessa ja kompleksisuudessa sekä miten olla-verbin käyttö puheessa eroaa sen käytöstä kirjoitetussa kielessä. Olen kerännyt puheaineistoni vuoden ajalta kahdelta suomea toisena kielenä opiskelevalta informantilta. Aineistonkeruukertoja on yhteensä neljä ja jokainen haastattelu on noin 30 minuutin mittainen. Teoreettinen viitekehykseni on konstruktiolähtöinen. Tutkimukseni pohjaa Jyväskylän yliopiston kielten laitok-sen The Linguistic Basis of the Common Europea…

Conjunctions and syntactic complexity: Development of the use of conjunctions in written learner Finnish

2022

Kielitaidon kehittymistä voidaan tutkia mittaamalla oppijankielen sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Kompleksisuus voidaan määritellä oppijankielen monipuolisuudeksi ja kehittyneisyydeksi, mutta syntaktista kompleksisuutta on kansainvälisessä toisen kielen oppimisen tutkimuksessa tyypillisesti mitattu alisteisiin lauserakenteisiin perustuvilla kvantitatiivisilla mittareilla. Tässä artikkelissa syntaktisen kompleksisuuden kehitystä tutkitaan tarkastelemalla rinnastus- ja alistuskonjunktioiden käyttöä suomi toisena kielenä -teksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla. Aineistona käytetään Jyväskylän yliopiston Cefling-hankkeen oppijansuomen korpuksen tekstejä. Rinnasteis…

Se johtuu siitä, että minulla oli muistinmenetys : olla-verbirakenteiden kehkeytyminen oppijankielessä

2007

The dynamics of foreign versus second language development in Finnish writing

2014

Deze studie vanuit een dynamisch perspectief onderzoekt de ontwikkeling van acht beginnende leerders Fins als vreemde (VT; Nederland; focus: grammatica) en tweede (T2; Finland; focus: communicatie) taal. De studie onderzoekt variabelen die syntactische en morfologische complexiteit en accuraatheid uitdrukken in geschreven data en bekijkt verschillen in uitkomsten tussen de groepen en verschillen in ontwikkelingspatronen en interacties door de tijd (9 maanden) tussen variabelen (één hoofdpersoon per groep). De groepstudie toont overeenkomsten in syntactische en morfologische complexiteit door de tijd heen maar verschillen in het gebruik van naamvallen en van enkele daaraan gerelateerde varia…

Haluaisitko menna muunkansa kalastaman? : verbiketjujen kehkeytyminen suomi toisena kielenä -oppijoiden kielessä

2008

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka suomea toisena kielenä oppivat aikuiset käyttävät verbiketjuja eri kielitaidon tasoilla. Tutkimus liittyy CEFLING-hankkeeseen (Linguistic Basis of the Common European Framework for L2 English and L2 Finnish), jonka yhtenä tavoitteena on hahmottaa rakenteellista perustaa kielitaidon kommunikatiivisen arvioinnin tueksi. Tämän osatutkimuksen aineistona on 232 Yleisten kielitutkintojen tekstiä vuosilta 2002–2006, ja se on saatu CEFLING-hankkeelle kesällä 2007 kootusta korpuksesta. Aineistoa tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta. Verbiketjujen kohdekielistymistä frekvenssin, tarkkuuden ja distribuution näkökulmasta tutkittiin DEMfad-mallin avulla. Lisäk…

Suomi ja viro oppijan mielessä : näkökulmia taivutusmuotojen prosessointiin

2006

Kielenoppijan äidinkielen eli lähdekielen (L1) ja opittavan kielen eli kohdekielen (L2) rakenteita ja sanastoa vertaillaan usein toisiinsa, koska havaittujen erojen ja yhtäläisyyksien oletetaan olevan jossakin suhteessa kielenoppimisen kulkuun ja oppijoiden kielellisiin tuotoksiin. Oletus perustuu käytännön kokemuksiin, mutta enenevästi myös tutkimustietoon (ks. erityisesti Kaivapalu 2005). Lähde- ja kohdekielen suhteen olemuksen tutkimuksellinen määritteleminen on kuitenkin haastavampi ja mutkikkaampi tehtävä kuin pelkkä kielten ja oppijoiden puheen ja kirjoituksen vertailu. peerReviewed