Search results for "kielipolitiikka"
showing 10 items of 130 documents
Tensions on Finnish Constitutional Bilingualism in Neo-nationalist Times : Constructions of Swedish in Monolingual and Bilingual Contexts
2020
This chapter analyses the tensions on the status of Finnish constitutional bilingualism from the perspective of higher education, more precisely from the position of Swedish in one monolingually Swedish university (Åbo Akademi University [ÅAU]) and one bilingual university (University of Helsinki [UH]). It contributes to an understanding of the position of minority languages in universities in times when the use of English has increased on one hand and neo-nationalist tendencies stressing the importance of national language(s) are on the rise on the other. Apparently, the new bilingual programmes at UH challenge the tradition of institutional separation of national languages. At ÅAU, in tur…
Kieli(koulutus) ja nationalismi Singaporessa : ratkaisemattomia jännitteitä standardienglannin, äidinkielten ja singlishin välillä
2018
Edellyttääkö kansallistunteen syntyminen koko väestön kesken jaettua ja omaksi koettua kieltä? Singapore tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin tapauksesta, jossa vastaus kysymykseen ei ole lainkaan yksiselitteinen. Nationalismin näkökulmasta Singaporen tilanteen tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että valtiojohto pyrkii rakentamaan kansakuntaa ilman kielipolitiikkaa, jossa olisi keskiössä, tai edes läsnä, koko väestölle yhteistä autenttisena pidettyä kieltä. Tämä artikkeli pohjaa pro gradu -tutkielmaani (Slioor 2018) varten tekemääni tutkimustyöhön. Se ei kuitenkaan ole tiivistelmä tutkielman löydöksistä, ja näkökulman valinta on hieman erilainen. Tarkoituksena on esitellä Singaporen tilan…
Kieli, uskonto ja kotimaa : hindi, urdu ja nationalismi Etelä-Aasiassa
2018
Poliittisesti, etnisesti, kielellisesti ja uskonnollisesti pirstaleinen Etelä-Aasia ei ole koskaan tarjonnut helppoja symboleita yhtenäiselle kansalle. Lähes jokainen määritelmä kansakunnasta on merkinnyt jonkin ryhmän poissulkemista. Jako uskonnon mukaan määriteltyihin kansakuntiin piirrettiin Intian ja Pakistanin valtiollisiin rajoihin vuonna 1947. Tuolloin ei jaettu ainoastaan maata vaan myös kulttuurit, uskonnot ja kielet. Tässä artikkelissa tarkastelen, miten nationalismi on muokannut hindistä ja urdusta kaksi erillistä kieltä. nonPeerReviewed
Nationalismi, jälkinationalismi ja uusnationalismi suomalaisen korkeakoulutuksen kielipolitiikassa
2019
Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehden lokakuun 2018 numero tarkasteli kielen ja nationalismin yhteyksiä. Tematiikka on kielen ja kielipolitiikan näkökulmasta tuttu. Ajankohta lokakuun nationalismi-teemanumerolle ei kuitenkaan ole sattumaa, sillä kieli ja suhtautuminen siihen heijastelevat aina suurempia yhteiskunnallisia käänteitä. Tällä hetkellä on nähtävissä selvä suuntaus: kiinnostus kansallisvaltioon on poliittisessa kasvussa Suomessa ja muualla. Suomessakin nousussa oleva keskustelu Suomen kielistä ja suomen kielestä heijastelee erilaisia poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia kehityksiä. Tarkastelen tässä artikkelissa nationalismia, jälkinationalismia ja uusnationalismia suomalai…
Uusi korsikalainen regionalismi
1999
Kyrilliken i serbiska
2018
Denna framläggning granskar användningen av den kyrilliska skriften i serbiskans nationalistiska diskurs. Fokus ligger på hur den kyrilliska skriften används som instrument, och ibland rentav slagträ, i diskursen om serbiskans ställning. nonPeerReviewed
Nationalismi ja suomen kielen asema
2018
Kansallisella heräämisellä ja kansallisen tietoisuuden vahvistumisella oli keskeinen rooli 1800-luvulla, kun Suomen suuriruhtinaskunnassa alkoi olla pyrkimyksiä suomalaisuuden ja suomen kielen aseman edistämiseksi ja Suomi alkoi etsiä itseään kansana, nationa. Sana natio on viaton latinankielinen sana, jonka merkitys on ’kansa, kansanheimo’. Tähän sanaan pohjautuva termi nationalismi on sen sijaan useimmissa yhteyksissä ruma sana, vaikka se voisi yhtä lailla olla sisällöltään neutraali tai positiivinen. Se on kulttuurinen ja poliittinen käsite, jonka ilmentymät eri aikoina näyttäytyvät eri tavoin. Sanojen merkitys nousee aina käyttöyhteyksistä, siitä, missä kontekstissa ja missä tarkoitukse…
Language, change and society : Perspectives from Finland
2022
Tämä artikkeli on katsaus AFinLAn vuoden 2021 50-vuotisjuhlasymposiumissa Kieli, muutos ja yhteiskunta esiintyneisiin teemoihin. Kuvaamme ensin lyhyesti hybridinä järjestettyä tapahtumaa sekä siihen liittyvää dialogisuutta ja reflektiivisyyttä. Sen jälkeen esittelemme vuosikirjan artikkelit jaettuna neljään temaattiseen ryhmään: 1) muutoksiin mukautuminen kielikoulutuspolitiikassa, 2) kielenoppimisen ja -opetuksen kehittyvät käytännöt, 3) teknologiavälitteiset opetusympäristöt ja 4) työn ja arjen digitalisoituminen. Yhdessä nämä artikkelit kertovat siitä, miten yhteiskunnan muutokset heijastuvat soveltavaan kielentutkimukseen Suomessa. In this paper, we offer an overview of the various them…
Kielimuureja vai yhteiseloa : odotuksia ja kokemuksia kahden kielen koulusta
2015
Finnish and Swedish are the national languages of Finland. Yet there are few schools in Finland where instruction is given in both languages, apart from immersion or second language classes, and the issue remains highly controversial. In this study, we report some of the findings of an internet survey conducted at Pietarsaari lukio and Jakobstad gymnasium in 2013. The Finnish- speaking and Swedish-speaking upper secondary schools were put under one roof in the fall of 2013 when Pietarsaari Lukio moved in with the Swedish-speaking Jakobstad Gymnasium. Our report focuses on how Finnish and Swedish speaking students (N=111) and teachers (N=26) perceived the new opportunities for using both lan…