Search results for "kielitietoisuus"

Mapping a language aware educational landscape

2018

This article is based on a poster presented at the 2017 FERA conference at the University of Lapland, Rovaniemi (Figure 1). The poster aims to provide a visual aid to enhance discussions with in- and pre-service teachers as well as educational researchers around the role of language in education. The perspectives presented here are intended to provide different ‘entry points’ into language awareness and highlight different considerations. This contribution begins by outlining why language awareness is needed before introducing the six entry points we use to map a language aware educational landscape. Hopefully the discussion will continue in different forums and the model will also be devel…

Outoa kieltä ymmärtämässä - näkökulmia monikieliseen kielitietoisuuteen

2018

DivED – kohti kieli- ja kulttuuritietoisempaa opettajuutta ja opettajankoulutusta

2020

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan opetus rakentuu kielitietoisuudelle, eri kielten ja kulttuurien arvostukselle sekä eri kulttuureiden vuorovaikutukselle. Opettajat ja opettajankouluttajat tietävät, että kielet, kulttuurit ja identiteetit ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Haasteena on, miten kieli- ja kulttuuritietoisuutta voidaan käytännön tasolla toteuttaa. DivED on pyrkinyt vahvistamaan sekä jo nyt työelämässä olevien opettajien että opettajaopiskelijoiden osaamista tällä saralla. Tässä artikkelissa kuvaillaan hankkeemme toimintaa, saavutuksia, haasteita sekä tulevaisuudennäkymiä. nonPeerReviewed

Suomi toisena kielenä -opettaja yhteisopetuksen toteuttajana

2017

Tutkin maisterintutkielmassani suomi toisena kielenä (S2) -opettajan osallistumista yhteisopetukseen. Suomessa erittäin vähän kartoitettu aihe on ajankohtainen ja tarpeellinen muun muassa siksi, että vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS 2014) ohjaa koulua entistä yhteisöllisempään ja monikulttuurisille arvoille rakentuvaan suuntaan. Lisäksi kielenopetuksen merkitystä kaikkien aineiden opetuksessa ovat lisänneet muun muassa monilukutaidon ja kielitietoisuuden käsitteet (ks. esim. Harju-Luukkainen, Kuukka, Paavola & Tarnanen 2015). Integroiva ja kaikkea oppimista tukeva kielenopetus ja yhteistyö voivat olla avainasemassa myös maahanmuuttajien kotouttamisessa. Avaan tu…

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat oppijoina – kielitietoinen opetus monikulttuurisen koulun näkökulmasta

2015

Vesalan yläasteen koulu on monikulttuurinen ja kansainvälinen koulu. Kielien ja kulttuurien kirjo näkyy koulun arjessa. Siksi kielitietoisuus ei ole vain äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen osa, eikä vieraiden kielten opetusta vaan se näkyy kaikessa aineenopetuksessa. Kielitietoisuudesta hyötyvät kaikki: niin eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat kuin ne, jotka puhuvat äidinkielenään suomea. Kielitietoisuus on yksi yhdenvertaisen koulujärjestelmän kulmakivistä. Se mahdollistaa erilaisille oppijoille yhdenvertaisen mahdollisuuden edetä opinnoissaan aina korkeakouluopintoihin asti. Kielitietoinen opetus on myös osa kansalaiseksi kasvamista, koska se tuo tarvittavat taidot yhteiskunna…

LUKILOKI-koulutuksesta eväitä monilukutaidon opetukseen

2020

LUKILOKI-täydennyskoulutus on tarjonnut tutkimustietoa ja käytännön työkaluja yli 1800 opettajalle varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Koulutus keskittyy oppimisen ja motivaation tukemiseen, monilukutaitoon, kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen. Tässä tekstissä kerromme, miten LUKILOKI-koulutus tukee opettajia monilukutaidon ohjaajina. Monilukutaito perustuu laajaan tekstikäsitykseen ja haastaa opettajia muun muassa monipuolistamaan koulun tekstimaailmaa. nonPeerReviewed

Pluriliteracies-malli ja Suomen opetussuunnitelmauudistus

2016

Kielitietoisuus ja kielikasvatuksen periaatteet ovat tulleet viime vuosien aikana erityisen huomion kohteeksi suomalaisessa opetuksessa. Samat periaatteet ja ajatukset ovat saaneet runsaasti tilaa myös eurooppalaisessa keskustelussa Euroopan neuvostoa myöten. Kielitietoisuuden tuominen keskustelun keskiöön ja opetuksen kehittämisen lähtökohdaksi on tarjonnut myös kaksikieliseen opetukseen ja CLIL-opetukseen uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja, joista yksi esimerkki on Grazissa Euroopan nykykielten keskuksessa (ECML) kehitetty CLIL and Literacy -projektin malli Pluriliteracies Approach to Teaching and Learning (PTL), johon sain mahdollisuuden tutustua kesäkuussa 2015 Grazissa järjestetys…

Opetussuunnitelmat uudistuvat : tekstien lukijasta ja kirjoittajasta monilukutaituriksi

2013

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistustyö on kovassa vauhdissa. Suunnitelmaan on tulossa monia uusia linjauksia, joiden ideat ja toteutustavat tarvitsevat vielä pohdiskelua ja täsmennystä ennen kuin ne jalkautuvat koulun arkeen. Yksi suunnitelman uusista käsitteistä on monilukutaito, joka on nostettu yhdeksi laaja-alaisen osaamisen alueeksi. Tässä artikkelissa yritän selventää tätä käsitettä ja pohtia, mitä sen tulo opetussuunnitelmaan voisi tarkoittaa käytännön koulutyössä ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. nonPeerReviewed

Tähtijengi ja Dialogikasvatus.fi – kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuus osallisuuden vahvistajana

2020

Tässä artikkelissa tarkastelemme kulttuurisen, katsomuksellisen ja kielellisen moninaisuuden kohtaamiseen liittyvän osaamisen teemoja erityisesti kielitietoisuuden näkökulmasta ja esittelemme Helsingin yliopiston Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus (KUPERA) -hankkeessa tuotettuja oppimateriaaleja. Lähestymme kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden käsitettä oppimisprosessina, jossa moninaisuuteen liittyviä käsityksiä, tietoa ja moninaisuuden kohtaamiseen liittyviä taitoja tiedostetaan, reflektoidaan ja opitaan vuorovaikutuksessa (ks. esim. Räsänen, Jokikokko & Lampinen 2018; Putkonen 2020). KUPERA-hankkeessa tuotetaan maksutonta materiaalia kieli-, kulttuuri- ja katsomust…

Kohti kielitietoisempaa opettajankoulutusta

2013

Kielitietoinen koulu ja opetus ovat käsitteinä nopeasti vakiintuneet suomalaiseen pedagogiseen keskusteluun mm. meneillään olevan perusopetuksen opetussuunnitelmatyön ansiosta. Vastaavaa kehittämistyötä tehdään parhaillaan monissa maissa, mutta kielitietoisten opettajien kouluttaminen tuntuu olevan kaikkialla vielä alkutekijöissään. Tässä artikkelissa pohdin kielitietoisten opettajien kouluttamisen haasteita ja esittelen joitakin käytänteitä ja kokeiluja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksesta. nonPeerReviewed