Search results for "kirjaimet"

Spelling in Finnish : the case of the double consonant

2021

Because of its regularity, it is relatively easy to learn to read and spell in Finnish. However, a specific hurdle in spelling acquisition seems to be the doubling of consonant letters. In this study on consonant letter doubling spelling in Finnish children (91 Grade 1 and 191 Grade 2 children), we asked two questions. First, are items with double consonant letters (e.g., “kissa” [ˈkisːɑ] ‘cat’) indeed harder to spell than single consonant items (e.g., “kisa” [ˈkisɑ] ‘contest’)? Second, is consonant doubling harder for stop consonants (e.g., “takki” [ˈtɑkːi] ‘coat’) than for continuant consonants (e.g., “kissa&rdq…

Syntisen pääkaupungin viaton äänne : kielipolitiikkaa, kaupunkikielihistoriaa, sukupuolittunutta kielenkäyttöä ja vähän queeriäkin

2021

Arvioitu teos: Mia Halonen, Samu Nyström, Heikki Paunonen & Johanna Vaattovaara: Stadin syntinen s. Helsinki: Art House 2020. 353 s. isbn 978-951-884-755-0.

Rapid changes in brain activity during learning of grapheme-phoneme associations in adults

2020

ABSTRACTLearning to associate written letters with speech sounds is crucial for the initial phase of acquiring reading skills. However, little is known about the cortical reorganization for supporting letter-speech sound learning, particularly the brain dynamics during the learning of grapheme-phoneme associations. In the present study, we trained 30 Finnish participants (mean age: 24.33 years, SD: 3.50 years) to associate novel foreign letters with familiar Finnish speech sounds on two consecutive days (first day ~ 50 minutes; second day ~ 25 minutes), while neural activity was measured using magnetoencephalography (MEG). Two sets of audiovisual stimuli were used for the training in which …

Oppimisen eteneminen lukemisvalmiuksia harjoittavan adaptiivisen tietokonepelin pelaamisen aikana

2005

Brain Responses to Letters and Speech Sounds and Their Correlations With Cognitive Skills Related to Reading in Children

2018

Letter-speech sound (LSS) integration is crucial for initial stages of reading acquisition. However, the relationship between cortical organization for supporting LSS integration, including unimodal and multimodal processes, and reading skills in early readers remains unclear. In the present study, we measured brain responses to Finnish letters and speech sounds from 29 typically developing Finnish children in a child-friendly audiovisual integration experiment using magnetoencephalography. Brain source activations in response to auditory, visual and audiovisual stimuli as well as audiovisual integration response were correlated with reading skills and cognitive skills predictive of reading…

Pathways to reading acquisition : effects of early skills, learning environment and familial risk for dyslexia

2007

Minna Torppa tutki lasten lukemisen ja lukemisvalmiuksien kehittymistä syntymästä kahdeksan vuoden ikään. Hän huomioi sekä ympäristöön että perimään liittyviä riskejä ja suojaavia tekijöitä. Torppa tarkasteli erityisesti äänteiden tunnistamista ja kirjaintuntemusta sekä ympäristötekijöistä kodin lukemisvirikkeitä ja kouluvaiheessa luokkaympäristöä.Lukutaidon oppiminen edellyttää aina kirjoitettua kieltä sisältävän ympäristön. Oppimisen helppouteen vaikuttavat myös lapsen perityt vahvuudet ja heikkoudet erilaisilla taitoalueilla. Lukemisen vaikeuksien onkin havaittu periytyvän. This thesis examined the development of reading and its key predictors. A combination of traditional variable-orien…

Kirjaintuntemuksen kehittyminen esiopetusvuodesta ensimmäisen luokan syksyyn

2008

Lasten lukujonotaitojen kehitys sekä yhteydet lukemisen ja matematiikan valmiuksiin

2008

Fonologisen rekoodauksen oppiminen kirjain-äänne -vastaavuudeltaan säännöllisessä suomen kielessä

2001

Tietokoneavusteisen pelin vaikutus kirjainäännevastaavuuksien sekä tavujen oppimiseen : tapaustutkimus viidestä esikouluikäisestä pojasta

2004

Tämä työ oli pilottitutkimus tietokoneavusteisen pelin toisesta versiosta, jonka tarkoituksena on opettaa assosiaatio-oppimisen avulla kirjain-äännevastaavuuksia sekä kirjoitettujen ja äännettyjen tavujen välistä yhteyttä. Samalla tutkittiin oliko pelaamisella vaikutusta lasten suoriutumiseen kirjainten nimeämiskykyä sekä fonologista tietoisuutta mittaaviin tehtäviin ja oliko pelin ensimmäiseen versioon tehdyt korjaukset parantaneet sen pelattavuutta. Tutkimukseen osallistui viisi esikouluikäistä poikaa, jotka valittiin tutkimukseen huonon kirjainten nimeämiskykynsä ja esikouluopettajien havaitseman kuntoutustarpeen perusteella. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena. Lapset pelasivat kol…