Search results for "kirjallisuudentutkimus"
showing 10 items of 189 documents
"...egy tömegmészárlásról mi értelmes dolgot lehetne elmondani?" : az ábrázolásmód mint történelemkoncepció a holokauszt-irodalomban
2006
Traumaattisista historiallisista tapahtumista kertovissa kaunokirjallisissa teoksissa voidaan nähdä implisiittistä historian kuvausta. Tamás Kisantal lähestyy väitöksessään kaunokirjallisia tekstejä historiallis-filosofisesta näkökulmasta ja soveltaa narratiivisen historianfilosofian metodeja esimerkiksi holokaustiin liittyvän kirjallisuuden tarkastelemiseen. Kisantalin mukaan holokaustin kuvaukseen liittyy eettinen ulottuvuus, joka on yksi tärkeimmistä seikoista historiankuvauksessa. Hän toteaa, että menneisyyttä voi tutkia ainoastaan huomioimalla tämän ulottuvuuden.Kisantal analysoi kaunokirjallisia tekstejä, jotka kuvaavat traumaattisia historiallisia tapahtumia narratiivisen historianfi…
Epäkerrottu ja vastakerronta Ben Lernerin romaanissa 10:04
2017
Tutkielman tavoitteena on analysoida henkilökertojan sisäisen maailman esittämistä yhdysvaltalaisen Ben Lernerin romaanissa 10:04 (2014) Gerald Princen epäkerrotun (engl. disnarrated) ja Brian Richardsonin vastakerronnan (engl. denarration) käsitteiden pohjalta. Narratologiassa epäkerrotun käsitteellä tarkoitetaan sellaisia kerrottuja tapahtumia, jotka eivät toteudu kertomuksen tarinamaailmassa, mutta ovat siellä kuitenkin mahdollisia. Vastakerronnalla viitataan puolestaan kerronnan tilanteisiin, joissa kiistetään tai perutaan kertomuksen elementtejä, jotka on siihen asti esitetty tarinamaailmaan kuuluvina. Tässä tutkielmassa epäkerrottua ja vastakerrontaa käsitellään erityisesti henkilöker…
Body, epistemology, interpretation : Friedrich Nietzsche and Karl Kerényi
2012
"Olemme muuttuneet omiksi ajatuksiksemme ja omaksi tahdoksemme" : trauman värittämät sukupuolten representaatiot Laura Lindstedtin Oneironissa
2017
Tutkielman aiheena ovat sukupuolten representaatiot Laura Lindstedtin romaanissa Oneiron. Lähiluen Oneironia traumafiktion sekä feministisen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmista.
Der pikareske Roman als Katalysator in geschichtlichen Abläufen : erzählerische Kommunikationsmodelle in Das Leben des Lazarillo von Tormes, bei Thom…
2005
Anna-Riitta Tunturi tutki väitöskirjassaan pikareski- eli veijariromaanin eri ilmenemismuotoja historiallisena läpileikkauksena, sosiologisena ilmiönä ja romaanitaiteen osa-alueena. Sana ”pícaro” tulee kastiliankielen verbistä ”picar”, joka tarkoittaa alempiarvoisten ammattien harjoittamista, kuten picador de toros, pikadori härkätaistelussa, toreadorin avustaja. Saksaksi sana on Schelm, joten oma sanamme kelmi on saksalaista lainaa. Lisäksi suomen kielessä on veijari, huijari, heittiö tai hulttio, ja lisääkin varmasti löytyy. This dissertation in comparative literature examines several Finnish picaresque novels of 20th century in relation to some classical continental European novels such …
Hulluuden ja epätoivon hallinnan historiasta
2014
Arvio teoksesta Pietikäinen, Petteri: Hulluuden historia. Helsinki: Gaudeamus 2013. 456 s.
Kirjallisuus, digitaalisuus, ympäristöllisyys
2021
Erilaisia digiloikkia vauhdilla ottava yhteiskunta on usein herättänyt huolta niin kirjallisuudentutkijoissa kuin humanisteissa laajemminkin: onko kirjallisuudella ja muulla ”hitaalla” taiteella ja tekemisellä enää paikkaa tai tilausta? Tämä teemanumero kartoittaa kirjallisuuden, sen tutkimuksen ja digitaalisten teknologioiden läpitunkevan ympäristöllisyyden suhteita. Kirjallisuudentutkimus on otollinen ala digitalisoituvan kulttuurin ja yhteiskunnan analyysille, sillä se on lähtökohtaisesti monitieteinen tutkimusala, joka käsittelee tekstejä, niiden tuottamista ja konteksteja monista eri näkökulmista. Sen piiriin ovat aina mahtuneet niin erilaiset mediumit, toimijat kuin materiaalisuude…
Miksi kirjoittaa kirjallisuudentutkimusta kotimaisilla kielillä
2017
Niin, miksi kirjoittaa kirjallisuustieteellisiä tekstejä suomeksi nykyisessä kansainvälisyyttä hehkuttavassa akateemisessa ilmapiirissä? Miksi Avain antaa mahdollisuuden jul- kaista tutkimusartikkeleja (yleensä vain) suomeksi ja ruotsiksi – eikä englanniksi? Kun kerran nykyisiltä korkeasti koulutetuilta kirjallisuudentutkijoilta luonnistuu englanniksi kirjoittaminen siinä missä omalla äidinkielelläänkin. Ja kun nimenomaan englanniksi julkaiseminen helpottaa tieteellistä kommunikoimista kielirajojen yli, mikä tietysti on nykymaailmassa aikaisempaa tärkeämpää. Kansainvälistymispaineet puskevat päälle, mutta – ainakin toistaiseksi, toivottavasti jatkossakin – kansallisilla kielillä on tärkeä a…