Search results for "korkea-aste"
showing 8 items of 248 documents
Kicking off a Dialog on the Methodological Advancement of Comparative Higher Education Research
2020
Developing Future Physical Education Teachers' Intercultural Competence: The Potential of Intertwinement of Transformative, Embodied, and Critical Ap…
2021
Purpose: This article is based on a study that explored learning processes related to intercultural competence of PE teacher trainees. The context of the study was the Faculty of Sport and Health Sciences at the University of Jyväskylä, Finland. The study was conducted in connection to two courses that focused on equality in physical education and sport in 2020–2021.Methods: Adopting an interpretive, as well as a critical approach, the authors focused on how the students described their conceptions and learning experiences. Based on their analysis they have then aimed to shed light on how interculturality, equality, equity, and diversity may be addressed in higher education in a more profou…
Internationalized campuses just don't happen: intercultural learning requires facilitation and institutional support
2012
Miksi korkeakoulutettu maahanmuuttanut ei pääse yliopistoon? : yhdenvertaisuutta etsimässä
2021
Eri tulkinnat yhdenvertaisuudesta ja sen täyttymisestä vaikuttavat siihen, kenellä on pääsy yliopisto-opintoihin. Samaa kaikille -ajattelu rajoittaa tukitoimien kohdentamista tietylle ryhmälle ja sysää vastuun hakukelpoisuuden edellyttämien tietojen ja taitojen saavuttamisesta yksilölle itselleen. Nykyisellään yliopistojen toimintamallit ja rakenteet eivät mahdollista korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden sujuvia polkuja yliopisto-opintoihin. Polkujen mahdollistamisessa keskeisessä roolissa ovat alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan määrä ja laatu sekä suomen, ruotsin tai englannin kielen kehittämisen tuki niin yliopisto-opintoja edeltävän koulutuksen kuin yliopisto-o…
Tuntematon tunnetuksi : kansainvälistyvän yliopiston ja kehittyvien opiskelijavalintojen haasteet
2020
Suomalaisen korkeakoulutuksen merkitystä yhteiskunnassa ovat koetelleet ja kyseenalaistaneet viime aikoina niin vähenevät resurssit kuin kasvanut tutkijoiden aivovuoto ulkomaille. Tutkimustiedon arvostuksen laskua on kuvattu myös viittaamalla aikaamme kuvaavaan käsitteeseen totuudenjälkeinen aika. Totuudenjälkeisellä aikakaudella tunteiden – jopa suoranaisten valheiden – väitetään syrjäyttäneen päätöksenteossa tutkitun tiedon (Muhonen 2017; Raivio 2018). Myös viime vuosien tilastot väestön koulutustason nousutrendin pysähtymisestä antavat aihetta huolelle korkeakoulutuksen tilasta. Vielä vuonna 2013 nuoret ikäluokat (25–34-vuotiaat) olivat vanhempia ikäluokkia koulutetumpia, mutta vuonna 20…
Opinteitä ikääntyvien yliopistoon : sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys
2014
Syntyperä kvalifikaationa : tutkimus perhetaustan vaikutuksesta korkeasti koulutettujen työmarkkina-asemaan 2000-luvun Suomessa
2016
Tutkimus tarkasteli perhetaustan vaikutusta korkeasti koulutettujen työmarkkina-asemaan 2000-luvun Suomessa. Ilmiötä tutkittiin European Social Surveyn vuoden 2008 Suomen aineistolla. Aineiston kolmannen asteen tutkinnon suorittaneet jaettiin vanhempien ammattiasemaan perusteella kahtia yläluokkaisten ja muiden jälkeläisiin. Eritaustaisten korkeasti koulutettujen työmarkkina-asemia vertailtiin tarkastelemalla heidän sijoittumista työssä vaadittavien erityisten ammattitaitojen määrän, työn itsenäisyyden asteen ja tulojen mukaan määriteltyihin työntekijäryhmiin. Lisäksi perhetaustan vaikutusta verrattiin sukupuolten välillä. Teoreettisena taustana oli välttämättömänä tienä lähes kaikenlaisiin…
Korkeakoulutuksen eriytyvät työelämätulokset
2018
Tässä väitöskirjassa tarkastellaan korkeakoulutettujen tutkinnollaan saavuttamien työelämätulosten eriytymistä ja eriytymisen yhteyttä koulutusalaan sekä muihin tutkinnon suorittaneiden taustaan liittyviin tekijöihin. Näitä tekijöitä ovat sukupuoli, pohjakoulutus ja ikä. Lisäksi eriytymistä tarkastellaan työantajasektorin (julkinen/yksityinen) mukaan, joka on olennaisesti yhteydessä sekä koulutusalaan että sukupuoleen. Tutkimuksen teoreettisessa kehyksessä korkeakoulututkinto ymmärretään resurssina, joka valmistuneella on hyödynnettävissä työelämään sijoittumisessa, mutta jonka hyödynnettävyys eriytyy henkilöiden muiden ominaisuuksien mukaan. Resurssinäkökulma perustuu signaaliteoriaan, jon…