Search results for "kunta"

Kuusi kuntaa vai uusi(a) kunt(i)a : valtuutetut tulevaisuutta muistelemassa

2016

Suomen hallitusohjelmaan keväällä 2011 oli kirjattu tavoite ns. vahvoihin peruskuntiin perustuvasta kuntarakenneuudistuksesta. Maa jaettiin selvitysalueisiin, joilla alueiden kuntien tuli yhdessä selvittää mahdollisuuksia tällaisten vahvojen peruskuntien muodostamiselle. Suuri osa selvitysalueista ei alkuunkaan täyttänyt valtioneuvoston asettamia vahvan peruskunnan kriteereitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena yhden tällaisen selvitysalueen kuntien kunnanvaltuutetut näkevät oman alueensa kuntarakenteen lähitulevaisuudessa. Toisena selvitettävänä asiana olivat valtuutettujen tulevaisuusskenaariot verrattuna Kunnallisalan Kehittämissäätiön esittämiin 2030-tulevaisuusskenaar…

Santeri Alkion yhteiskunnalliset kirjoitukset ja näkemys poliittisesta keskustalaisuudesta

2014

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Santeri Alkion (1862–1930) näkemystä poliittisesta keskustalaisuudesta. Tutkimustehtävänä on selvittää oliko maalaisliitto keskustapuolue vai eturyhmäpuolue sen varhaisvaiheessa. Maalaisliitto kasvoi tutkimusajanjaksolla pienestä puolueesta keskisuureksi ja suureksi puolueeksi. Sen painoarvo kasvoi. Puolue teki yhteistyötä oikeistopuolueiden ja sosialistien kanssa. Puolueen keskeinen ideologi Santeri Alkio kirjoitti puolueen kannalta useita keskeisesti puolueen linjaa määrittäviä teoksia ja ne toimivat tämän tutkimuksen lähdeaineistona. Santeri Alkio oli taustaltaan kauppias ja kansankirjailija, joka siirtyi politiikkaan. Hän nousi maalaisliiton keskeisimmäk…

Museums as mirrors of society : a case study of Finnish museums

2017

This article discusses how Finland’s museums and their collections are both time- and culture-bound and, as such, reflect society’s evolving values as impacted by historical events. Through the lens of Jyväskylä University Museum’s history, the theory of ‘worker generations’ and museum professionalization are discussed. peerReviewed

Toimintarajoitteita kokevien nuorten liikunta- ja urheiluseura-aktiivisuus sekä istumisen määrä

2018

Vammaisista henkilöistä puhutaan usein yhtenäisenä ryhmänä ikään kuin vamma olisi kaikilla samanlainen tai sen vaikutukset toimintakykyyn samankaltaiset. Vaikka erilaisten vammojen ja pitkäaikaissairauksien tiedetään rajoittavan ihmisten tekemistä eri lailla, liikunta-aktiivisuutta mittaavissa tutkimuksissa tai tilastoinneissa niitä ei ole useinkaan eroteltu. Syinä ovat voineet olla esimerkiksi pienet tutkittavien määrät tai liian yleiset mittausmenetelmät. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella vuoden 2016 ”Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa” (LIITU) -tutkimuksen aineistossa toimintarajoitteisuutta, liikunta-aktiivisuutta, liikuntaseuraan kuulumista ja istumisen määrää…

Invalidiyhdistysten liikuntatoiminnan nykytilanne ja kehittäminen : - lisää potkua invalidiyhdistysten liikuntatoimintaan

1999

Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan : suomalaisen erityisliikunnan muutos julkishallinnon näkökulmasta

2008

"Kun ihmiset hoksais et kuin helppoa se perheliikunta on" : perheliikunnan harrastaminen 4.-luokkalaisten perheissä

2011

Vanhempien kasvatususkomuksia 4-12-vuotiaiden lasten hemmottelusta

2012

Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus oli tarkastella, millaisia kasvatususkomuksia vanhemmilla on 4–12-vuotiaiden lasten hemmottelun seurauksista. Kiinnostuksen kohteena oli myös se, miten vanhemmat määrittelevät hemmottelun käsitteen. Lisäksi selvitin kasvatustyylien ja vallan ilmenemistä hemmottelussa, hemmottelussa tärkeinä pidettyjä kasvatusarvoja, onnellisuuden koettua yhteyttä hemmotteluun sekä yhteiskunnallisia hemmotteluun vaikuttavia tekijöitä. Aineistoa kerättiin kirjoitelmina 31 vanhemmalta lumipallo-otannalla sekä kirjoitelmapyynnöllä kasvatustieteellisten ainejärjestöjen sähköpostilistoilta sekä kasvatukseen liittyviltä keskustelupalstoilta. Teemahaastatteluja kerättiin neljältä…

Vanhempien merkitys alakouluikäisten fyysiseen aktiivisuuteen

2017

Veera Louhivuori 2017. Vanhempien merkitys alakouluikäisten fyysiseen aktiivisuuteen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 42 s., 2 liitettä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vanhemmat ovat yhteydessä alakouluikäisten fyysiseen aktiivisuuteen. Erityisesti tarkastelin vanhempien koulutustaustan, fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan arvostuksen yhteyttä lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi selvitin, minkälaista on lasten fyysinen aktiivisuus vanhempien arvioimana, sekä lasten liikuntataitojen yhteyttä lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Aineisto on kerätty keväällä 2016 kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui 72 5–6…

Ruutuajan muutokset 7. luokalta 9. luokalle ja sen yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen, painoindeksiin ja vanhempien koulutustasoon

2018

TIIVISTELMÄ Aunio, Matias. & Paavola, Leevi. 2018. Ruutuajan muutokset 7. luokalta 9. luokalle ja sen yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen, painoindeksiin ja vanhempien koulutustasoon. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 94 s., 4 liitettä. Ruutuaika on pääosin istumista ja inaktiivista toimintaa. Pitkäaikaisella ja yhtäjaksoisella istumisella on lukuisten tutkimusten avulla löydetty yhteyksiä terveyden kannalta epäedullisten ilmiöiden parista. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka yläasteikäisten ruutuaika ja sen eri osa-alueet muuttuivat 7. luokalta 9. luokalle. Mukana oli myös liikuntaluokkalaisia, joiden…