Search results for "kysymykset"

Ympäristöhallinto vastuullisen elämäntavan edistäjänä

2001

Ympäristösosiologia

2016

Esipuhe, 5 1. Luonto ja yhteiskunta – ympäristösosiologian lähtökohdat, Jarno Valkonen & Kimmo Saaristo, 7 2. Ympäristösosiologinen luonto, Jarno Valkonen, 29 3. Sosiologisia lähestymistapoja yhteiskunnan ympäristösuhteeseen, Marja Ylönen & Tapio Litmanen, 51 4.Tieto, tiede ja asiantuntijuus, Marja Ylönen, 83 5. Ympäristökonfliktit, Jarno Valkonen & Kimmo Saaristo, 101 6. Eläimet – luonnon ja yhteiskunnan rajoilla, Salla Tuomivaara, 115 7. Ympäristö, talous ja kulutus, Jarno Valkonen & Tapio Litmanen, 143 8. Riski ympäristösosiologian käsitteenä, Tapio Litmanen, 167 9. Teknologinen modernisaatio ja ympäristösosiologia, Tapio Litmanen, 183 10. Ympäristösosiologian haaste, Jarno Valkonen, 19…

Le français parlé dans la série "Voilà!"

2009

Suomen viime vuosikymmenten taloushistoriaa yksissä kansissa

2019

Arvio teoksesta Laine, Jaana, Susanna Fellman, Matti Hannikainen & Jari Ojala (toim.). Vaurastumisen vuodet – Suomen taloushistoria teollistumisen jälkeen. Helsinki: Gaudeamus. 2019. 348 s. ISBN 978-952-345-001-1. nonPeerReviewed

Poliittinen siivekäs : lintujen konkreettisuus suomalaisessa 1970-luvun ympäristörunoudessa

2010

Suomalaisen luontorunouden maisema on aina ollut linnuista rikas. Siivekkäitä ihaillaan runoudessa usein etäällä lentävinä, tai lintu paljastuu jonkun inhimillisen tunteen tai toiveen vertauskuvaksi. 1970-luvulla suomalaisen runouden lintukuvauksessa tapahtui muutos. Linnut tulivat lukijan lähelle kouriintuntuvasti mutta silti eläimellisen vierautensa säilyttäen. Ne alkoivat myös kärsiä ympäristöongelmista todellisten lintujen tavoin. Poliittinen siivekäs on ekokriittisiä ja posthumanistisia teorioita yhdistävä tutkimus lintujen konkretisoitumisesta, siitä miten linnuista alettiin kirjoittaa lintuina. Suomalaisten runoilijoiden ympäristötietoista linturunoutta suhteutetaan runoutemme tradit…

Suomen metsäteollisuus ja ympäristökeskustelu : case Stora Enso Oyj Imatran tehtaat

2000

Matematiikkaa vai suomea? - S2-oppijoiden oma-aloitteiset kysymykset peruskoulun matematiikan oppitunneilla

2014

In recent years, learner-initiated actions have started to attract more and more attention in research on classroom interaction. It has been recognized that by taking the initiative and by actively contributing to the interaction learners take responsibility of their own learning processes. This article focuses on studentinitiated question sequences in a classroom of young adult immigrants studying mathematics in their second language (Finnish). The data consist of 12 videotaped lessons, and the main method of analysis is conversation analysis. The results show that while students are active in asking questions they rarely ask questions that explicitly deal with language. The analysis illus…

An industry in transition : environmental significance of strategic reaction and proaction mechanisms of the Finnish pulp and paper industry

2000

Tuottavan hämmennyksen äärellä : näkökulmia feministiseen pedagogiikkaan ympäristökriisien aikakaudella

2021

Artikkelissa hahmottelemme ympäristökriisit huomioivaa ja ympäristön suhteen vastuullista toimijuutta tuottavaa feminististä pedagogiikkaa tiedontuotannon kysymyksenä. Tarkastelemme ensinnäkin feministisen pedagogiikan eri keskusteluperinteitä ja niiden mahdollisuuksia ympäristökriisien ymmärtämisessä ja käsittelyssä. Toiseksi hahmottelemme queer-pedagogiikan pohjalta ympäristökysymykset huomioivaa erojen pedagogiikkaa, jossa sovellamme tuottavan hämmennyksen käsitettä ympäristökysymyksiin. Esitämme, että tuottava hämmennys auttaa ymmärtämään erilaisten erojen ja epämukavuuksien vaikutuksia tiedontuotantoon sekä kyseenalaistamaan niitä käsitteitä, ilmiöitä ja ymmärryksiä, joista ”ympäristö”…

Ontological differences and the pursuit of planetary well-being

2024

This chapter emphasizes the importance of ontological dialogue and methodological choices to the conceptual development and practical enactment of planetary well-being. Starting from the premise that cultural practices, including scientific concepts and methods, shape realities, the chapter suggests approaching nature and culture as entangled with each other. From this perspective, this chapter deals with divergent biocultural realities rather than a single, universal Nature viewed from multiple cultural perspectives. Biocultural realities differ in terms of how well they enable more-than-human communities to regenerate themselves. The chapter proposes anthropologist Anna Tsing’s conceptual…