Search results for "lajinomaisuus"

showing 3 items of 3 documents

Jääkiekon fyysiset vaatimukset ja pelaajien fyysisten ominaisuuksien testaaminen

2012

Jääkiekko on 80 vuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa urheilukulttuurissa ja luonut moniportaisen sarjajärjestelmän. Jääkiekolle tunnuksenomaisia piirteitä ovat toistuvat luistelupyrähdykset ja voimakkaat kehonkontaktit, mutta varsinaisia lajitaitoja edustavat luistelu, kiekonhallinta, syöttäminen, syötön vastaanotto sekä laukominen. Intervallityyppisen luonteensa vuoksi jääkiekko kuormittaa fysiologisilta osin pääasiassa välittömien energianlähteiden varastoja. Maksimi- ja nopeusvoimaa pidetään tärkeänä yksittäisen pelaajan suorituskyvyn mittarina, aerobisen kunnon osuutta väheksymättä pitkän ottelukauden vuoksi. Luistelu kuormittaa pääasiassa alaraajan suuria lihasryhmiä, k…

fysiikkaharjoittelutestausmenetelmätkuntotestausjääkiekkolajinomaisuus
researchProduct

Vertikaalihyppyjen voimantuoton yhteys mäkihypyn ponnistuksen tehokkuuteen

2016

Hakola, Lauri 2016. Vertikaalihyppyjen voimantuoton yhteys mäkihypyn ponnistuksen tehokkuuteen. Biomekaniikka, Pro gradu -tutkielma, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 78 s. Ponnistusta pidetään mäkihyppysuorituksen tärkeimpänä osa-alueena, minkä johdosta biomekaaninen tutkimus on painottunut tämän osa-alueen ympärille. Vertikaalihypyillä on keskeinen rooli mäkihyppääjän fyysistä suorituskykyä mittaavassa testistössä, ja tyypillisesti myös oheisharjoittelussa painotetaan nousukorkeuden kehittämistä. Tutkimustiedon mukaan vertikaalihyppyjen nousukorkeus ei kuitenkaan ole paras mittari lajeissa, joissa voimantuottoon käytettävä aika on lyhyt. Mäkihyppytutkimuksesta ei löydy selke…

suorituskykyponnistaminenliikeoppivoimantuottomäkihyppyponnistuksen voimantuottofyysisen suorituskyvyn lajinomaisuushyppääminenbiomekaniikkavertikaalihypytmäkihypyn ponnistusponnistuksen kinematiikka
researchProduct

Pikajuoksun lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi

2011

Biomekaniikka. Askellus voidaan jakaa tuki- ja lentovaiheeseen. Tukivaiheen aikana jalka on kontaktissa maahan ja vain silloin voidaan tehdä työtä nopeuden kasvattamiseksi. Lentovaiheen aikana juoksijan vaakasuuntainen nopeus hidastuu ilmanvastuksen vaikutuksesta. Tukivaihe koostuu jarruttavasta ja työntävästä vaiheesta. Työntövaihe alkaa heti jarruttavaan vaiheen jälkeen, kun työtä tehdään juoksijan painopisteen takana. Pikajuoksijan tulisi suunnata resultanttivoima jarrutusvaiheessa mahdollisimman pystysuuntaiseksi ja työntövaiheessa voimakkaasti vaakasuuntaiseksi. Pikajuoksunopeus on lyhyesti askelpituuden ja askeltiheyden tulo. Pikajuoksun eri vaiheissa kontaktiajan ja lentoajan keskinä…

valmennuksen ohjelmointijuoksunopeuslajinomaisuuspikajuoksuenergiantuotto
researchProduct