Search results for "lapset"

Isälapsiryhmät : vanhasta isyydestä uuteen isyyteen

2005

"Isässäni parasta on se, kun hän tekee hyvää ruokaa ja ostaa joskus uusia leluja minulle." : isä ja materia lasten kertomuksissa

2018

Isä on lapselle tärkeä. Hänen kanssaan potkitaan palloa, herkutellaan kahdestaan tai askarrellaan hamahelmillä. Lapsi näkee isänsä yhä useammin myös keittiössä tekemässä ruokaa. Tällaisia asioita lapset kertoivat isästään, mutta mitä nämä tarinat kertovat meille nykypäivän isyydestä? Materialla näyttää olevan monenlaisia tehtäviä lasten arjessa ja lapsen ja isän suhteessa. Näyttää myös siltä, että lasten käsitykset ja kokemukset miesvanhemmasta sekä tukevat että rikkovat perinteistä mieskuvaa ja perheen sukupuoliroolijakoja. nonPeerReviewed

Eron jälkeinen vanhemmuus etä-isän näkökulmasta

2010

Nykyään isyys on muutostilassa ja on monenlaisia isiä, kuten etä-isiä, yksinhuoltajaisiä ja ydinperheenisiä. Vanhempien erot ovat lisääntyneet ja isät elävät usein erossa lapsistaan, mutta silti etä-isyyttä on Suomessa tutkittu suhteellisen vähän. Tämän pro gradu- työn tarkoituksena oli selvittää isien kokemuksia etä-isyydestä ja miten suhteet lapsiin muuttuivat eron jälkeen sekä etä-isyyteen liittyviä tunteita. Tutkimuskysymyksenä oli siis ensinnäkin selvittää millaista isyys oli eron jälkeen ja miten se on muuttunut. Toisena tutkimuskysymyksenä oli se, kokivatko isät suhteen lapsiinsa muuttuneen eron jälkeen ja jos kokivat, niin miten. Kolmantena tutkimuskysymyksenä oli selvittää millaisi…

Isän ja lapsen yhteinen arki - yhdessäoloa, osallistumista ja jakamista

2005

"Mukavia hetkiä äijäseurassa lasten ehdoilla" : osallistuminen isä-lapsi -toimintaan ja sen merkitys isille ja perheille

2007

Oppilas oman fyysisen toimintakykynsä arvioijana

2013

Jokinen, Joonas & Järvelä, Samuli 2013. Oppilas oman fyysisen toimintakykynsä arvioijana. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, 80s. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää 5. ja 8. luokkalaisten eroja fyysisen toimintakyvyn, toimintakyvyn itsearvioinnin sekä itsearvioinnin realistisuuden suhteen. Lisäksi tutkimme eroavatko tytöt ja pojat toisistaan edellä mainittujen ominaisuuksien suhteen omassa ikäluokassaan sekä luokkien välillä. Tutkimuksen kohteena olivat kuuden keskisuomalaisen ja neljän kainuulaisen koulun oppilaat (N=491). Heistä 254 oppilasta täytti toimintakykymittausten ohessa omaa toimintakykyään koskevan itsearviointikaava…

Ruskeasuon koulun kehittämishanke II : ICF-pohjaiset toimintakykykuvaukset, HOJKS-tavoitteet ja lukuvuosiarvioinnit toiminta-alueittaisessa opetukses…

2017

Valteri-koulu Ruskis (aiemmin Ruskeasuon koulu) on Helsingissä sijaitseva valtion erityiskoulu, joka toimii osana valtakunnallista Oppimis- ja ohjauskeskus Valteria. Koulussa on liikunta- ja monivammaisia sekä pitkäaikaissairaita oppilaita esiopetuksesta lisäopetukseen. Artikkeli on jatkoa aiemmalle kuvaukselle koulun kehittämisprosessista (ks. NMI Bulletin 3/2013). Tässä työssä tarkastellaan koulun tavoitetyöskentelyyn kohdistuvan pitkäaikaisen kehityshankkeen viimeisintä vaihetta, jossa on paneuduttu tarkastelemaan toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden (n = 19) yhden lukuvuoden keskeisiä HOJKS-tavoitteita, niiden suhdetta oppilaiden ICF-pohjaisiin toimintakykykuvauksiin sekä tavoitt…

Varhaisvuosien fyysisten ja sosioemotionaalisten ympäristötekijöiden yhteys 7-vuotiaiden lasten motorisiin perustaitoihin ja liikunnan itsearviointei…

2010

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko 7-vuotiaana mitattujen motoristen perustaitojen taustalla yhteyttä lapsuuden ajan fyysisiin ja sosioemotionaalisiin ympäristötekijöihin. Tutkimukseen pyydettiin syksyllä 2008 harkinnanvaraisesti 125 alakoulun ensimmäisen luokan oppilasta Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Tilastolliseen tarkasteluun hyväksyttiin 43 oppilasta viidestä Pohjois-Karjalalaisesta ja 46 oppilasta kahdesta Etelä-Pohjalaisesta alakoulusta. Lopullisen tutkimusjoukon muodostivat 89 ensimmäisen luokan oppilasta, joista poikia 50 ja tyttöjä 39. Tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin kyselylomaketta, itsearviointilomaketta sekä koehenkilöiden havainnointia. Van…

Oppilas oman itsekontrollinsa rakentajana

2003

Itsemäärääminen lasten erityisliikunnassa

2013

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten itsemäärääminen toteutuu lasten erityisliikuntaryhmissä. Tutkimus on Jyväskylässä toteutettu kokonaistutkimus kaupungin järjestämissä peruskouluikäisten lasten ja nuorten erityisliikunnan harrastajaryhmissä. Tutkimuksella on pyritty antamaan ääni erillisiin erityisliikuntaryhmiin osallistuville lapsille. Itsemäärääminen tutkimuskohteena antaa mahdollisuuden lähestyä lapsen kokemusta autonomian, pätevyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteutumisesta. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Ryanin ja Decin (1985) määrittelemää itsemääräämisteoriaa, jonka mukaan itsemääräämisen muodostuessa positiiviseksi voidaan lapsen olettaa osallistuva…