Search results for "lauseoppi"

Direktiva och kommissiva talhandlingar i serietidningen Kalle Anka

2001

Filling the ___-s in Finnish MWE lexicons

2020

This paper describes the automatic construction of FinnMWE: a lexicon of Finnish Multi-Word Expressions (MWEs). In focus here are syntactic frames: verbal constructions with arguments in a particular morphological form. The verbal frames are automatically extracted from FinnWordNet and English Wiktionary. The resulting lexicon interoperates with dependency tree searching software so that instances can be quickly found within dependency treebanks. The extraction and enrichment process is explained in detail. The resulting resource is evaluated in terms of its coverage of different types of MWEs. It is also compared with and evaluated against Finnish PropBank. peerReviewed

L'essif en fonction de complément circonstanciel attributif, en construction absolue et ses équivalents français : étude contrastive d'un romen f…

2001

Koloratiivirakenteen kehitys itämerensuomalaisissa kielissä

2020

[Johdanto] Koloratiivirakenne on laajalti itämerensuomalaisissa tunnettu omaleimainen kahden verbin muodostama konstruktio, jossa semantiikka ja syntaksi nivoutuvat toisiinsa. Neutraali verbi nimeää toiminnan (esim. mennä) ja koloratiivinen verbi kuvaa sitä tarkemmin (esim. körötellä). Rakenne voidaan jakaa neljään tyyppiin sillä perusteella, missä järjestyksessä ja muodossa verbit ovat (ks. myös Hamunen 2017: 103). A: neutraali verbi infinitiivissä ja koloratiivinen verbi finiittisenä, esim. mennä körötteli. B: koloratiivinen verbi finiittisenä ja neutraali verbi infinitiivissä, esim. körötteli mennä. C: neutraali verbi finiittisenä ja koloratiivinen verbi finiittisenä , esim. meni körötte…

Conjunctions and syntactic complexity: Development of the use of conjunctions in written learner Finnish

2022

Kielitaidon kehittymistä voidaan tutkia mittaamalla oppijankielen sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Kompleksisuus voidaan määritellä oppijankielen monipuolisuudeksi ja kehittyneisyydeksi, mutta syntaktista kompleksisuutta on kansainvälisessä toisen kielen oppimisen tutkimuksessa tyypillisesti mitattu alisteisiin lauserakenteisiin perustuvilla kvantitatiivisilla mittareilla. Tässä artikkelissa syntaktisen kompleksisuuden kehitystä tutkitaan tarkastelemalla rinnastus- ja alistuskonjunktioiden käyttöä suomi toisena kielenä -teksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla. Aineistona käytetään Jyväskylän yliopiston Cefling-hankkeen oppijansuomen korpuksen tekstejä. Rinnasteis…

The dynamics of foreign versus second language development in Finnish writing

2014

Deze studie vanuit een dynamisch perspectief onderzoekt de ontwikkeling van acht beginnende leerders Fins als vreemde (VT; Nederland; focus: grammatica) en tweede (T2; Finland; focus: communicatie) taal. De studie onderzoekt variabelen die syntactische en morfologische complexiteit en accuraatheid uitdrukken in geschreven data en bekijkt verschillen in uitkomsten tussen de groepen en verschillen in ontwikkelingspatronen en interacties door de tijd (9 maanden) tussen variabelen (één hoofdpersoon per groep). De groepstudie toont overeenkomsten in syntactische en morfologische complexiteit door de tijd heen maar verschillen in het gebruik van naamvallen en van enkele daaraan gerelateerde varia…

Morfosintassi nelle Avventure di Saffo, Poetessa di Mitilene di Alessandro Verri e nella Frusta Letteraria di Giuseppe Baretti

2001

Tavu ja lause : tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä

2009

Tommi Jantunen tarkastelee tutkimuksessaan kahden kielitieteen peruskäsitteen, tavun ja lauseen, olemusta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen selvittää äänne- ja lauseopillisia perusasioita vähän tutkitun vähemmistökielen kieliopista. Etenkään lauseoppia ei ole suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa kartoitettu. Työn aihepiiri lienee omiaan saattamaan monet turhautuneisuuden tilaan. Kielioppi on monelle kouluajoilta tuttu kirosana, ja esimerkiksi tavusta keskustelu viitotun kielen yhteydessä voi ehkä vaikuttaa alkavan houretilan oireelta. Pohjimmiltaan tutkimuksessani on kuitenkin kyse hyvin yksinkertaisista asioista: Miten mitata viittomien pituutta ja miten viittomat järjestyvät su…