Search results for "leksikologia"
showing 10 items of 20 documents
Suomi toisena kielenä -oppijoiden sanaston kehittyminen taitotasolta toiselle siirryttäessä
2012
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka sanaston käyttö kehittyy suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä. Tarkastelun kohteena on sanavaraston rikkaus eli leksikaalinen diversiteetti. Aineistona on 1197 aikuisten ja koululaisten eri tekstilajeja edustavaa kirjoitusta, jotka on arvioitu valmiiksi Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisille taitotasoille. Työ on osa Suomen Akatemian ja Jyväskylän yliopiston vuosina 2007-2009 rahoittamaa Cefling hanketta, jonka tehtävänä on selvittää, millaista kielitaito on kullakin Eurooppalaisessa viitekehyksessä kuvatulla kuudella taitotasolla. Tavoitteena on myös selvittää, onko aikuisten ja koululaisten kielenoppimisessa eroja. Keskeisimmät teoreet…
Anders Wilhelm Ingman – kiistanalainen raamatunkääntäjä
2022
Zaimstvovannye slova russkogo âzyka v dialekte Rautu
2007
Ihmisiin viittaavat sanat eteläpohjalaisissa murresanakirjoissa
2007
Ahti Rytkönen ekspressiivisanatutkijana : oppihistoriallinen katsaus ekspressiivisanatutkimukseen.
1999
Instrumentatiivisuus ja nykysuomen verbinjohto : semattinen tutkimus
2004
Petri Jääskeläinen tarkasteli tutkimuksessaan sellaisia nykysuomen verbijohdoksia kuin lapioida ’siirtää lapiolla’ ja luututa ’pyyhkiä luutulla’. Tällaiset instrumentatiiviset verbit on muodostettu substantiivista, jonka ilmaiseman välineen käyttämistä verbijohdos merkitsee. Jääskeläinen kuvasi tutkimuksessa instrumentatiivisten verbien ryhmän sisäistä rakentumista ja instrumentatiivisuuden käsitteen kriteerejä, verbien muodostamista ja sen systeemiä sekä käsitteli johdosten merkityksen kuvaamiseen liittyviä teoreettisia kysymyksiä varsinkin kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta.
"Onko tämä nyt sellainen hyvä perkele?" : suomi toisena kielenä -oppijoiden käsityksiä suomen kielen kirosanoista ja niiden käytöstä
2015
Tutkimuksen aihe on suomi toisena kielenä -oppijoiden (s2) suomenkielinen kiroilu. Siinä on selvitetty, mistä ja missä vaiheessa suomenoppijat omaksuvat kirosanoja, millaisia asenteita heillä on kiroilua kohtaan ja kuinka voimakkaaksi he tuntevat suomenkielisen kiroilun äidinkieleensä verrattuna. Tutkimustarve on ollut suuri, sillä tutkimusta kaksikielisten kiroilusta ei juuri ole. Tutkimuksen informantteina on viisi alle 30-vuotiasta s2-oppijaa kolmesta eri maasta. Osallistujista kolme on miehiä ja kaksi naisia. Yksi heistä on kaksikielinen. Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka on pidetty joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2015. Aineiston analysoinnis-sa on kä…