Search results for "liha"

Yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoituksen harjoitusjärjestyksen ja harjoitusajankohdan vaikutukset alaraajojen voimantuottoon ja lihasmassaan

2015

Malinen, Jari-Pekka (2015). Yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoituksen harjoitusjärjestyk-sen ja harjoitusajankohdan vaikutukset alaraajojen voimantuottoon ja lihasmassaan. Liikun-tabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, Valmennus- ja testausopin Pro gradu –tutkielma, 80 s. Voima- ja kestävyysharjoitus yhdistetään usein samaan harjoitukseen, koska kyseisiä omi-naisuuksia tarvitaan monissa urheilulajeissa sekä niitä pidetään tärkeinä yleisen terveyden kannalta. Harjoitusjärjestyksellä ja harjoitusajankohdalla saattaa kuitenkin olla merkitseviä vaikutuksia ominaisuuksien kehittymiseen, sillä ensin suoritettu harjoite aiheuttaa akuutin väsymyksen, joka saattaa heikentää jälkimmäisen harjoitte…

Muuttuvan vastuksen ja vakiovastuksen hermostolliset vaikutukset maksimivoima- ja nopeusvoimaharjoittelussa

2003

Penkkipunnerrus on yksi suosituimmista harjoittelumuodoista kuntosalilla ja yksi yleisimmistä keinoista mitata ylävartalon lihasten voimantuottoa. Lisäksi penkkipunnerrus on yksi voimanoston kolmesta lajista ja myös oma kilpailulaji. Harjoitusmuotoja ja välineitä penkkipunnerruksessa on monenlaisia ja viime vuosina on muuttuvan vastuksen käyttö lisääntynyt harrastajien ja kilpailijoiden keskuudessa. Muuttuvalla vastuksella penkkipunnerruksessa tarkoitetaan tankoon kiinnitettäviä elastisia vetokumeja tai ketjuja, joiden avulla tankoon voidaan lisätä painoa nivelkulman suurentuessa. Samaa muuttuvan vastuksen periaatetta voidaan käyttää monessa muussakin harjoitusmuodossa ja hyvin suositeltava…

Voimaharjoittelun akuutit ja pitkäaikaiset neuromuskulaariset ja kardiovaskulaariset vasteet keski-ikäisillä ja ikääntyneillä miehillä

2001

Vesa Erola. 2001. Voimaharjoittelun akuutit ja pitkäaikaiset neuromuskulaariset ja kardiovaskulaariset vasteet keski-ikäisillä ja ikääntyneillä miehillä. Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. 79 s. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten lihasten voimantuotto-ominaisuudet kehittyvät puolen vuoden voimaharjoitusjakson aikana keski-ikäisillä ja ikääntyneillä miehillä ja onko tässä kehityksessä ikäryhmittäistä eroa. Toisena tarkastelun kohteena oli lihaksiston väsyminen ja adaptoituminen akuuttiin voimaharjoituskuormitukseen. Akuuttien voimaharjoituskuormitusten yhteydessä mitattiin myös sydän- ja verenkiertoelimistön vasteita ja …

Puhtaan ruoan kansainvälinen markkinointi : suomalaisen lihan markkinointi Saksan elintarvikemarkkinoille

1999

Force transmission and interactions between synergistic muscles

2023

The classical view of muscles as independent motors has been challenged over the past decades. An alternative view has emerged in which muscles are not isolated but embedded in a three-dimensional connective tissue network that links them to adjacent muscles and other non-muscular structures in the body. Animal studies showing that the forces measured at the distal and proximal ends of a muscle are not equal have provided undisputable evidence that these connective tissue linkages are strong enough to serve as an extra pathway for muscular force transmission. In this historical review, we first introduce the terminology and anatomy related to these pathways of muscle force transmission and …

Fysioakustisen tuolin vaikutus ihmisen elimistön palautumiseen submaksimaalisen lihasväsytyksen jälkeen

2003

Foot loading in normal and pathological walking

2002

Perusteellinen kävely- ja kuormitusanalyysi on usein tarpeellinen jalkaongelmissa, jotta mahdollinen tukien ja ortoosien valinta sekä alaraajoihin kohdistuvien leikkausten jälkeinen kuntoutus pystytään suorittamaan parhaalla mahdollisella tavalla, toteaa Jarmo Perttunen väitöstutkimuksessaan. Kävelijä tuottaa tukivaiheen aikana alustaan voimia pysty- ja vaakasuunnassa, joita on perinteisesti mitattu voimalevyantureilla. Ne eivät pysty yksistään erottelemaan kuormitusta jalkapohjan eri osien välillä riittävän täsmällisesti. Kiinnostus selvittää kuormitus tarkasti on johtanut kehityksen alkeellisista jalkapohjan mustekuvista hyvin pieniin kengän sisälle asetettaviin mittausantureihin. Perttus…

Muscle-tendon mechanics and energetics during walking, running and jumping.

2012

In the human lower limb, muscles and tendon tend to interact in an efficient manner during common movements like walking, running and jumping. This pattern of interaction exploits the ability of muscles to produce forces efficiently at low shortening velocities, whilst tendons act as springs that help to store elastic energy during the contact phase, and return a large proportion of the energy in the pushoff phase. This pattern of muscletendon interaction can be disrupted in novel tasks or as a consequence of ageing or disease, resulting in a decrease in movement efficiency. peerReviewed

"I never gave up"

2019

Esports phenomena have grown rapidly in recent years, and so has research on the topic. Some of the research has also addressed esports fandom (see e.g. Taylor 2012). Nevertheless, studies comparing and contrasting how players and fans engage with the game and the esports based on that game are scarce. This study compares and contrasts how players and fans engage with playable game characters and esports players. The paper draws on previous research in fan studies, sports fandom and esports to examine the relationships of players and fans of the videogame Overwatch (Blizzard Entertainment 2016) with the fictional heroes of the game as well as with their favorite professional players in the …

Vain yksi voimaharjoitus viikossa riittää toimintakyvyn ylläpitämiseen ikääntyneillä

2018

Tutkimuksella selvitimme, parantaako voimaharjoittelu iäkkäiden toimintakykyä, ja onko harjoitusmäärillä vaikutusta toimintakyvyn muutoksiin. Tutkimukseen osallistui 106 koehenkilöä (65–75 v.), jotka satunnaistettiin neljään ryhmään: 1x/vko (H1, n=26), 2x/vko (H2, n=27) ja 3x/vko (H3, n=28) harjoitteleviin ja kontrolliryhmään (K, n=25). Ensimmäisen kolmen kuukauden ajan kaikki harjoitteluryhmät voimaharjoittelivat valvotusti kahdesti viikossa (H, n=81), jonka jälkeen ryhmät harjoittelivat kuusi kuukautta (3 kk–9 kk) nimensä mukaisesti kerran, kahdesti tai kolmesti viikossa. Koehenkilöille suoritettiin testit 0 kk, 3 kk ja 9 kk. Toimintakykyä testattiin etuperinkävelyllä (E), takaperinkävely…