Search results for "linnat"
showing 10 items of 145 documents
”Tutkinnon puuttuminen on händikäppi työelämässä.” : Avoimen yliopiston väylä ja työelämän tarpeet
2020
Tarkastelemme tässä artikkelissa avoimen yliopiston väylää työelämän tarpeiden näkökulmasta. Nojaamme Toinen reitti yliopistoon (TRY)-hankkeen yhteydessä toteutettuun kyselyyn ja nostamme esiin tuloksia siitä, millaisia työelämään liittyviä syitä opiskelijoilla on ollut tutkinto-opintoihin hakeutumiseen. TRY-hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke (2018–2020), jossa ”tavoitteena on kehittää, pilotoida ja vakiinnuttaa käyttöön erilaisia reittejä korkeakouluopintoihin ylioppilastutkinnon lisäksi” (Toinen reitti yliopistoon, 2020). Mukana on 11 yliopistoa ja noin kolmekymmentä oppiainetta. Hankkeessa tarkastellaan avoimen yliopiston väylää eri kohderyhmien näkökulmi…
Työurat peruskoulun päättämisestä keski-iän kynnykselle
2004
Frequency and Density-Dependent Selection on Life-History Strategies - A Field Experiment
2008
Negative frequency-dependence, which favors rare genotypes, promotes the maintenance of genetic variability and is of interest as a potential explanation for genetic differentiation. Density-dependent selection may also promote cyclic changes in frequencies of genotypes. Here we show evidence for both density-dependent and negative frequency-dependent selection on opposite life-history tactics (low or high reproductive effort, RE) in the bank vole (Myodes glareolus). Densitydependent selection was evident among the females with low RE, which were especially favored in low densities. Instead, both negative frequency-dependent and density-dependent selection were shown in females with high RE…
Abiturienttien kokemuksia vieraan kielen opiskelun työläydestä ja sen vaikutuksesta lukion kielivalintoihin
2022
Vieraiden kielten opiskelussa on tapahtunut Suomessa suuri käänne, kun verrataan 1980-lukua ja 2020-lukua. Tällä hetkellä muita vieraita kieliä kuin englantia opiskelee yhä harvempi, ja opiskelun aloittaneista osa lopettaa opinnot kesken jo perusopetuksessa tai lukiossa. Koska muutos on tapahtunut vaiheittain pitkän ajan kuluessa, muutoksen suuruusluokkaa on ollut matkan varrella vaikea arvioida. Tilanteeseen on kuitenkin viime vuosina havahduttu ja alettu puhua yhä enemmän koulujen kielivalintojen kapenemisesta (Helsingin Sanomat 2020; Saarinen 2019; Saarinen 2021) ja Suomen kielivarannon tulevaisuudesta (Pyykkö 2017; Vaarala ym. 2021). Pähkinänkuoressa voidaan todeta, että valinnaisten ki…
"En pysty ottamaan valinnaista kieltä vaikka haluaisin" : valinnaiset kielet vähenevät lukiossa
2020
"Liian iso painoarvo annetaan pitkän matikan lukemiselle, ja se on omiaan tappamaan nuorten kieli-innostuksen.” Näin vastasi eräs valinnaisia kieliä opiskeleva lukiolainen keväällä 2020 kysymykseen siitä, millaiset seikat vaikeuttavat valinnaisten kielten opiskelua lukiossa. Valinnaisten kielten opiskelijamäärät lukiossa ovat laskeneet jo usean vuoden ajan, minkä takia moni kielialalla toimiva on huolissaan kielten opiskelun tulevaisuudesta. Opettajien näkemyksiä valinnaisten kielten opiskelijamäärien vähenemisen syille on jo selvitetty, mutta ongelman kokonaisvaltaisen ymmärtämisen kannalta on tärkeä kuulla myös lukiolaisia. Tästä syystä Alina Kiehelä tutki keväällä 2020 toteuttamassaan pr…
Kielivalintojen tukeminen perusopetuksessa - Kuinka turvata katkeamaton kielipolku?
2011
Artikkeli käsittelee oppilaiden ja huoltajien tekemien kielivalintojen tukemista perusopetuksessa. Kirjoitus pohjautuu kolmen joensuulaisopiskelijan tekemään tutkimukseen, jossa selvitettiin, millaisia nämä kielivalintojen tukitoimet voisivat konkreettisesti olla. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla lapsia, nuoria ja huoltajia Joensuusta ja lähiseudulta. nonPeerReviewed
Nuorten yksilöllistyvät kulttuurivalinnat : tutkimus sosiaalisten taustatekijöiden ja yksilöllisten valintojen vaikutuksesta nuorten kulttuuri- ja ta…
2014
Tämä tutkimus ottaa osaa ajankohtaiseen kulttuuripolitiikan tutkimuksessa käytävään keskusteluun sosiaalisten rakenteiden ja yksilöllisten tekijöiden vaikutuksesta kulttuurivalintojen muodostumiseen. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten sosiaaliset taustatekijät ja yksilölliset valinnat vaikuttavat suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten kulttuuri- ja taidelaitosten tärkeinä pitämiseen. Aineistona on vuoden 2009 Nuorisobarometri (n=1900). Tutkimustehtävään vastataan kahden tutkimusasetelman avulla. Ensimmäisessä tutkimusasetelmassa selvitetään kulttuuri- ja taidelaitosten tärkeinä pitämistä ennustavia tekijöitä. Toisessa tutkimusasetelmassa tutkitaan, mitkä tekijät erottelevat kulttuuri-…
Valintakoemenestyksen ja opintomenestyksen yhteys Turun ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelmassa
2008
Kielet valintojen kohteena varhaiskasvatuksessa
2021
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä kieliä varhaiskasvatuksessa on nostettu kielitietoisuuden lisäämisen kohteeksi ja millaisia ovat varhaiskasvattajien ja kotien väliset keskustelut, jotka koskevat monikielisten lasten omien äidinkielten käyttöä. Kyselymme perusteella varhaiskasvatuksessa korostetaan suomen kielen asemaa; vahva asema on myös englannilla. Äidinkielten tukeminen sen sijaan saattaa jäädä satunnaiseksi. Perheiden kielivalinnat eivät ole vapaita, vaan ympäristön arvostus – ja esimerkiksi varhaiskasvattajien asenteet ja tietoisuus – vaikuttavat osaltaan siihen, miten kieliä valitaan käyttää ja kehittää. Kielivalintoihin liittyvää keskustelua onkin syytä edelleen syventää niin…