Search results for "muistisairaudet"

How can dementia and disability be prevented in older adults: where are we today and where are we going?

2021

Abstract Ageing of the population, together with population growth, has brought along an ample increase in the number of older individuals living with dementia and disabilities. Dementia is the main cause of disability in old age, and promoting healthy brain ageing is considered as a key element in diminishing the burden of age‐related disabilities. The World Health Organization recently launched the first risk reduction guidelines for cognitive impairment and dementia. According to recent estimates, approximately 40% of dementia cases worldwide could be attributable to 12 modifiable risk factors: low education; midlife hypertension and obesity; diabetes, smoking, excessive alcohol use, phy…

Kotona asuvan muistisairaan henkilön ja hänen läheistensä teknologiaan liittyvät tarpeet ja toiveet

2018

Tutkimuksessa selvitettiin millaisia tarpeita ja toiveita kotona asuvilla muistisairailla ja heidän läheisillään on kotona asumista tukevaan teknologiaan liittyen. Tutkimukseen osallistui 25 kotona asuvaa muistisairasta henkilöä ja 25 heidän läheistään. Metodina käytettiin etnografista tutkimusotetta. Aineistonkeruumenetelminäolivat avoin haastattelua ja havainnointi. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Tarpeet ja toiveet voitiin luokitella kolmeen pääluokkaan, jotka olivat itsemääräämisoikeuden säilyminen, sosiaalisten suhteiden säilyminen ja liikkumisen oikeus ja turvallisuus. Haasteita olivat yksinäisyyden kokemus, muistin ja toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvät ongelmat…

Long-Term Response to Cholinesterase Inhibitor Treatment Is Related to Functional MRI Response in Alzheimer's Disease.

2015

<b><i>Background:</i></b> Treatment of Alzheimer's disease (AD) with cholinesterase inhibitors (ChEI) enhances cholinergic activity and alleviates clinical symptoms. However, there is variation in the clinical response as well as system level changes revealed by functional MRI (fMRI) studies. <b><i>Methods:</i></b> We investigated 18 newly diagnosed mild AD patients with fMRI using a face recognition task after a single oral dose of rivastigmine, a single dose of placebo and 1-month treatment with rivastigmine. The clinical follow-up took place at 6 and 12 months. <b><i>Results:</i></b> MMSE score difference between bas…

Muistisairaan ihmisen kokemukset teknologiasta osana arkea - turvaa vai tunkeilevuutta

2018

Tässä tutkimuksessa selvitettiin muistisairaiden ihmisten arkea tukevan teknologian käyttöönottoa ja heidän sekä heidän läheistensä kokemuksia teknologian käytöstä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimi Lawtonin ekologinen malli. Tutkimuksessa käytettiin etnografista näkökulmaa haastattelemalla ja havainnoimalla muistisairaita ihmisiä teknologian käyttötilanteissa. Ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2004-2007. Ensimmäisessä vaiheessa kohderyhmänä olivat 25 muistisairautta sairastavaa kotona yksin tai omaishoitajansa kanssa asuvaa henkilöä sekä heidän läheistään ja viisi vastaajaa kuntien kotihoidosta. Koteihin vietiin yhteensä 29 erilaista laitetta. Toinen keruuvaihe toteutettiin vuosina 201…

Ilmansaasteet rapauttavat fyysisen aktiivisuuden dementialta suojaavaa vaikutusta

2022

Liikkuminen tukee kognitiivisia toimintoja myös dementiassa

2022

Ajokyvyn arviointi MoCA-menetelmällä Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa

2019

Vertaisarvioitu Lähtökohdat Tutkimme Montreal Cognitive Assessment (MoCA) -menetelmän soveltuvuutta varhaista Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden ajokyvyn arviointiin. Selvitimme myös menetelmän herkkyyttä tunnistaa kognitiomuutoksia. Menetelmät Tutkimus sisälsi haastattelun, kognitiivisen arvioinnin (MoCA), ajon simulaattorilla ja oman ajamisen arvioinnin. Siihen osallistui 7 potilasta ja 17 tervettä ikätoveria. Tulokset Potilaat suoriutuivat verrokkeja heikommin MoCA-testissä ja simulaattoriajossa. Arvio omasta suoriutumisesta ajossa oli heillä merkitsevästi parempi kuin verrokeilla. Potilaat saivat testipisteitä keskimäärin 18,6 ja verrokit 27,4. Simulaattoriajossa potilaat tekivä…

Experiences of people with memory disorders and their spouse carers on influencing formal care: “They ask my wife questions that they should ask me”

2021

Background People with memory disorders often need care and help from family carers and health and social care providers. Due to the deterioration of cognitive capacity and language skills, they may be unable to convey their thoughts and care preferences to other people. As a result, their agency may become restricted. We investigated the descriptions provided by people with memory disorders and spousal carers of their influence on care in encounters with formal care providers. Methods Qualitative thematic analysis was used to identify, analyze, and report themes that describe encounters with professionals in different social or healthcare environments. In-depth interview data were gathered…

Liikkumisen kannustimet muistisairauksien riskiryhmään kuuluvilla ikääntyneillä

2022

Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa ylläpitää tehokkaasti ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. Liikunnan harrastamiseen vaikuttavat kuitenkin monet yksilölliset tekijät, jotka tulisi huomioida kannustettaessa ikääntyneitä henkilöitä liikkumaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset liikkumisen kannustimet ovat yhteydessä aktiiviseen liikunnan harrastamiseen ikääntyneillä ihmisillä, joilla riski muistisairauteen sairastumiseen on kohonnut. Tämä poikkileikkaustutkimus on osa laajempaa FINGER-tutkimusta (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability), johon osallistui 1 260 keski-iältään 69-vuotiasta henkilöä. Tutkittavien fyys…

Työntekijöiden kokemuksia TunteVa-työskentelystä muistisairaiden kohtaamisessa : "no minusta on tullut paljon parempi hoitaja"

2015

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää työntekijöiden kokemuksia TunteVa -työskentelystä ja niiden merkityksiä muistisairaiden kohtaamisessa. Väestön ikääntymisen myötä muistisairaiden määrä tulee kasvamaan. Muistisairauksiin liittyy käytösoireita, joihin vaikuttavat muistisairauteen liittyvät neurokemialliset muutokset sekä henkilön persoonallisuus ja elinympäristö. Käytösoireen taustalla olevan tunteen ymmärtäminen on kohtaamisen lähtökohta ja käytettävän auttamismenetelmän tulisi ensisijaisesti olla lääkkeetön. Yksi lääkkeetön auttamismenetelmä on TunteVa® -toimintamalli. TunteVa® -toimintamalli on muistisairaiden kohtaamiseen kehitetty vuorovaikutusmenetelmä joka perustu…