Search results for "murteet"

Paikkoihin viittaavat ilmaukset murteiden jäljittelyssä

2006

Naapureihin kohdistuvat ennakkoluulot ja asenteet on ilmaistu aikojen kuluessa monin kielellisin tavoin. Erilaisilla kölleillä (kölli ’liikanimi, haukkumanimi’) on nimitelty naapuripitäjien asukkaita tai kauempanakin asuvia, ja murteista on tehty kaskuja ja matkimuksia. Sekä nimittelyissä että murteen jäljittelyissä tulee esiin useampikin asenteelle määritelty funktio: ympäristön hahmottaminen, minäkuvan ja identiteetin rakentaminen ja itsepuolustus (Deprez & Persoons 1987: 128−130). Mitä läheisemmistä naapureista on kyse, sitä suurempi on itsepuolustusta vaativa ”uhka”, kun taas kaukaisempiin yhteisöihin suhtaudu- taan neutraalimmin (esim. Andersson 2001: 141−143.) peerReviewed

Rannikon suharit ja karjalaiset törpöt : partio-ohjelman ikäkausien epäviralliset nimitykset ja niiden alueellinen variaatio

2015

Tutkimukseni aiheena ovat partio-ohjelman ikäkausien epäviralliset nimitykset. Suomen Partiolaiset toteutti vuonna 2010 ohjelmauudistuksen, jossa otettiin käyttöön viisi ikäkautta: sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat ja vaeltajat. Viisi vuotta uudistuksen jälkeen on syytä tarkastella, miten uudet nimitykset ovat vakiintuneet partiolaisten kielenkäyttöön. Lähestyn aihetta kartoittamalla niitä partioslangiin kuuluvia epävirallisia nimityksiä, joita ikäkausista käytetään. Lisäksi selvitän, millaisia eroja nimitysten käytössä esiintyy maamme yhdeksän suomenkielisen partiopiirin välillä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Miten epävirallisia nimityksiä muodostetaan? Perustuvatko ne muodon sa…

Savolaisen puhetavan piirteitä Raamatun tekstien murreversioissa

2007

"Ei ihan sellasta vääntämistä" : kangasniemeläisten nuorten murrekäsityksiä ja -asenteita

2011

Lahtelaisnuorten puhekieleen liittyviä asenteita

2007

Lexical Mixing in a Conversation between Old Helsinki Slang Speakers

2018

In this article, a conversation between Old Helsinki Slang (OHS) speakers recorded in 1965 is examined. A notable feature of OHS is the heavy use of Swedish-based or otherwise un-Finnish words although it mostly follows the grammar of colloquial Finnish. e sample that is analyzed consists of free speech, and it lasts 65 minutes. If uncertain items are taken into account, then the proportion of borrowed lexical items in the data is 29–32%. Function and content words in OHS di er markedly in their etymological origin as the function words are overwhelmingly Finnish. Although OHS has some phonological and phonotactical features that are strikingly “un-Finnish,” it is apparent that these featur…

Lexical Mixing in a Conversation between Old Helsinki Slang Speakers

2018

Arkumentti atventiksi

2016

Faktorer som påverkat ordintonationen och kvantiteten i finlandssvenskan

2022

S2-opettajien käsityksiä puhekielen ja murteen opettamisesta

2015

Tutkimus käsittelee suomi toisena kielenä -opettajien asenteita ja käsityksiä puhekielen opettamiseen liittyen. Kiinnitän huomiota siihen, miten opettajat suhtautuvat kielen alueelliseen vaihteluun ja omaan aluepuhekieleen. . Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Miten S2-opettajat suhtautuvat puhekielen ja murteen opettamiseen aikuisille maahanmuuttajille? 2. Miten S2-opettajat käsittelevät puhekieltä ja murretta opetuksessaan? 3. Millai-sia käsityksiä S2-opettajilla on puhekielen roolista S2-oppijoiden elämässä? Suomen kielessä erot puhutun kielen ja normitetun yleiskielen välillä ovat melko suuret. Puhekielessä esiintyy myös paljon alueellista vaihtelua. Suomea toisena kielenä opiskelev…