Search results for "musiikkimaku"

Erot järjestykseen! : Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria

2006

Eurovision laulukilpailu (euroviisut) on ollut näkyvä osa suomalaista televisiokulttuuria vuodesta 1961 alkaen. Kahden televisiokanavan aikaan se oli suureellinen tapaus arkisen ohjelmiston joukossa ja kiistelty suosikkiohjelma. Nykyisin Eurovision laulukilpailulla ei enää ole samanlaista erikoisasemaa vuotuisessa TV-kalenterissa, mutta se herättää yhä vilkkaita mediakeskusteluja. Niissä kansallisuus on ollut keskeinen huolenaihe. Erot järjestykseen! avaa näkökulman suomalaisen television ja populaarikulttuurin historiaan. Kulttuurintutkimuksen ja feministisen tutkimuksen keinoin tarkastellaan, kuinka Eurovision laulukilpailuun liittyvässä media-aineistossa tuotetaan ja järjestetään eroja. …

The socially distributed cognition of musical timbre : a convergence of semantic, perceptual, and acoustic aspects

2012

Lampenius vai Ligeti? : symbolisen pääoman merkitys moderniin musiikkiin suuntautuvan musiikkimaun muotoutumisessa

1999

"Discomummoja ja rokkivaareja" : tutkielma suomalaisten musiikkikäyttäytymisestä iän ja eri aikakausien ilmauksena 1990-luvulla

1997

Children's perception of emotion in music : a cross-cultural study

2015

Previous research revealed that Western lullabies and children’s songs are mostly in the major mode, and children demonstrate a positive-major/negative-minor connotation that conforms to the conventional stereotype. The aim in this current study is to analyze the same topic in Finland and Iran where most lullabies are in the minor mode. The overarching question addressed is whether or not cultural background and the music mode, a child tends to be exposed to early in life affects later emotional responses to different music modes. Quantitative data was obtained from 5-8-year old children (n=44) and mothers (n=39) in mentioned countries. Background questionnaire and questions about twelve Fi…

Towards a comprehensive theory of musical emotions : a multidimensional research approach and some empirical findings

2006

Musiikin tunnevaikutukset ovat hyvin moniulotteinen ilmiö, jota muokkaavat musiikin ominaisuuksien lisäksi muun muassa yksilölliset erot ja musiikin kuuntelun konteksti, Kari Kallinen havaitsi väitöstutkimuksessaan.Musiikin tunnevaikutuksiin liittyy monia osatekijöitä, kuten musiikin ominaisuudet, esimerkiksi musiikin tyyli ja rakenne sekä musiikkia kuuntelevan yksilön ominaisuudet, esimerkiksi persoonallisuus ja musiikkimaku. Myös musiikin kuuntelun sosiaaliset ja muut kontekstit tuovat oman vaikutuksensa. Tunteet itsessään muodostuvat myös useasta erilaisesta komponentista kuten subjektiivisesta (esimerkiksi ärtymys), ekspressiivisestä (ärtynyt ilme) ja fysiologisesta (kohonnut pulssi) ko…

"Mukaansa tempaavaa musiikkia" : kyselytutkimus yleisön musiikkimausta Kuopion Viinijuhlat -tapahtumassa kesällä 2009

2009

Nuorten musiikkimakuun vaikuttavat tekijät uuden median aikakaudella

2012

Nuoret ovat elämänvaiheessa, jossa he kohtaavat suuria muutoksia sosiaalisissa suhteissaan, ihanteissaan ja omassa identiteetissään. Kaikki tämä heijastuu nuorten musiikinkuunteluvalintoihin, ja lisäksi vanhemmat ja sisarukset sekä koulu, kaverit ja musiikkiharrastukset vaikuttavat nuorten musiikkimakuun. Lisäksi kontekstit ja tunnetilat ovat yhteydessä musiikinkuunteluun. Medialla on aina ollut tärkeä rooli musiikin välityskanavana. Viime vuosina media on ollut murrosvaiheessa uusmedian noustua valta-asemaan, ja uudet teknologiset ilmiöt ovat saavuttaneet nuoret nopeasti. Uusmedia on vaikuttanut merkittävästi nuorten kuuntelutottumuksiin, ja he käyttävät uusmedian palveluita usein ensisija…

Personality and musical preference using social-tagging in excerpt-selection.

2017

Music preference has been related to individual differences like social identity, cognitive style, and personality, but quantifying music preference can be a challenge. Self-report measures may be too presumptive of shared genre definitions between listeners, while listener ratings of expert-selected music may fail to reflect typical listeners’ genre boundaries. The current study aims to address this by using a social-tagging approach to select music for studying preference. In this study, 2,407 tracks were collected and subsampled from the Last.fm social-tagging service and the EchoNest platform based on attributes such as genre, tempo, and danceability. The set was further subsampled acco…

"Oli halu soittaa heviä ja julistaa sanaa" : suomalaisen gospelmuusikon profiili

2012

Tutkielman tavoitteena on ollut kartoittaa suomalaisen gospelmuusikon profiilia kyselytutkimuksen keinoin, johon on vastannut 98 muusikkoa ja musiikin harrastajaa vuosina 2006-2007, sekä kuvailla suomalaista gospelkulttuuria. Tarkastelun kohteena ovat musiikillinen henkilöhistoria, musiikilliset genret, arvot ja asenteet sekä toimintaympäristö. Kehyksenä on musiikillisen erityisorientaation teoria. Lapsuuden koti on ollut usein musiikkiharrastukseen kannustava. Musiikin harrastus alkaa keskimäärin 9-vuotiaana. Gospelmusiikkia aloitetaan tekemään keskimäärin 16 vuoden iässä, johon suurimpia tekijöitä ovat seurakunnan nuorten toiminta gospelkonsertteineen, vakaumukseen liittyvät hengelliset s…