Search results for "musikaalisuus"

Musical identities in action:Embodied, situated, and dynamic

2022

This article provides a critical overview of musical identities as a research topic. A broad distinction between identities in music (IIM) and music in identities (MII) highlights how musical engagement is central to identity construction. These concepts are integrated with recent advances in psychological theory derived from enactive cognition (4E cognition) to propose a new framework for understanding musical identities, Musical Identities in Action (MIIA). This framework foregrounds musical identities as dynamic (constantly evolving, dialogical, and actively performed), embodied (shaped by how music is physically expressed and experienced), and situated (emergent from interaction with s…

Oppilasvalinta ja opiskelumotivaatio Merikanto-opistossa

2016

Musiikkioppilaitosten oppilasvalinnat ja niihin liittyvä musikaalisuuden testaus herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää valintakoepisteiden ja opiskelun motivaation välistä yhteyttä. Valintakokeena oli musiikkioppilaitoksissa yleisimmin käytetty jäljittelyyn perustuva musikaalisuuden testaus, jota käytetään myös tutkimuksen kohteena olevassa Merikanto-opistossa. Koska tutkimuksen kohteena oli Merikanto-opiston oppilasvalinta, oli tutkimuksen tarkoitus myös tarjota kehitysmahdollisuuksia Merikanto-opiston oppilasvalintaan ja opetukseen. Motivaatiota, musikaalisuutta ja musikaalisuustestejä on tutkittu paljonkin mutta motivaation ja valintakokeen…

Learning English through and for singing : learner experiences of the interrelation of music and language

2015

Kielen ja musiikin yhtäläisyydet ja eroavaisuudet ovat herättäneet mielenkiintoa viime vuosina niin neurotieteiden, psykologian, musiikkitieteiden, kuin kielitieteidenkin parissa. Koska kieli ja musiikki ovat molemmat kommunikaation välineitä, on luonnollisesti kiinnostavaa tutkia, millaisia yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia niiden prosessoiminen sisältää. Näitä samankaltaisuuksia on sitten pyritty hyödyntämään useilla eri osa-alueilla, yhtenä niistä kielenoppimisessa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda katsaus klassisen laulajan kielenoppimiseen: ammatin asettamiin kielellisiin vaatimuksiin, sekä oppimisen haasteisiin ja etuihin. Tutkimuksella oli kaksi tavoitetta: niistä ensimmäisen…

Monta polkua musiikkiin : tonaalisen musiikin perusrakenteiden kehittyminen musiikin tuottamis- ja improvisaatiotehtävissä ikävuosina 6-11

2003

Pirkko Paananen selvittää musiikkikasvatuksen väitöskirjatyössään, kuinka 6-11-vuotiaat lapset hahmottavat tonaalisen musiikin perusrakenteita improvisoidessaan omia rytmejään ja melodioitaan, lyödessään ’tahtia’ erilaisiin rytmijaksoihin ja soinnuttaessaan lyhyen melodian kuulonvaraisesti neljää sointuvaihtoehtoa käyttäen.6-11-vuotiaiden lasten improvisaatioista ja tuotoksista löytyi useita tuottamistyyppejä, jotka liittyivät tarkkaavuuden kohdistumiseen eri rakenteisiin musiikissa. Tyypit edustivat kehitystasonsa perusteella kolmea osavaihetta, osana kouluikään sijoittuvaa, ns. dimensionaalista kehitysvaihetta (n. 5-11-v), jolloin musiikillisessa tietämyksessä kehittyvät musiikillisen tap…

Palkeet puhkumaan : harmonikansoiton alkeisoppimateriaali lapsille

2008

Liikunnan opiskelijoiden musiikillinen ja liikunnallinen tausta sekä musiikkiharrastuksen yhteys pääsykokeiden musiikki- ja telinevoimistelutestissä …

1998

Tre sångerskor som andraspråksinlärare : en fallstudie om musikalitetens inverkan på andraspråksinlärning och kunskaper i främmande språk

2008

Musikaalisuuden vaikutus musiikkielämysten kokemiseen : tarvitseeko olla musikaalinen kyetäkseen musiikkielämyksiin?

2012

Tiivistelmä Positiivisten tunteiden ja elämyksellisyyden on monissa yhteyksissä todettu palvelevan ihmisen hyvinvointia. Musiikki tuottaa useimmille jonkinlaisia tunnekokemuksia, tavallisimmin myönteisiä, ja monet vaikuttuvat musiikkitilanteissa voimakkaasti. On kuitenkin tyypillistä, että musiikillisen elämän edellytyksiä, ikään kuin ”paikkaamme” musiikin maailmassa, arvioidaan sen perusteella, millaisia ulkoapäin todennettavia ominaisuuksia omaamme: osaammeko laulaa tai soittaa, olemmeko esim. tulleet valituksi musiikkiopintoihin musikaalisuutemme vuoksi. Mutta ovatko musiikilliset elämykset todella vain joidenkin etuoikeutettujen, muusikoiden tai ns. musikaalisten etuoikeus? Kokemukseni …