Search results for "muusikko"
showing 8 items of 8 documents
"Hetkinen, hienoo! Otetaanko uudestaan?" : opetuskokemuksia muusikkoperspektiivistä
2011
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää musiikinopettajien kokemuksia muusikon ja opettajan roolien yhdistämisestä ja muusikkouden hyödyntämisestä opetustyössä. Tutkimuksessa on haastateltu kolmea musiikinopettajaa, jotka tekevät opetustyön lisäksi myös esiintyvän muusikon työtä. Opettajat työskentelevät koulussa, musiikkiopistossa ja kansalaisopistossa. Oma työkokemukseni opettajana ja soittajana oli lähtökohtana tutkielmalleni. Lähdin olettamuksesta, että että musiikinopettaja on aina oppilailleen paitsi opettajan, myös muusikon malli. Haastattelussa kartoitin siksi myös opettajien omaa suhdetta musiikkiin ja ajatuksia hyvän muusikon ominaisuuksista. Tulosten perusteella tärkeinä ominaisuuksi…
Effects of musicianship and experimental task on perceptual segmentation
2015
The perceptual structure of music is a fundamental issue in music psychology that can be systematically addressed via computational models. This study estimated the contribution of spectral, rhythmic and tonal descriptors for prediction of perceptual segmentation across stimuli. In a real-time task, 18 musicians and 18 non-musicians indicated perceived instants of significant change for six ongoing musical stimuli. In a second task, 18 musicians parsed the same stimuli using audio editing software to provide non-real-time segmentation annotations. We built computational models based on a non-linear fuzzy integration of basic and interaction descriptors of local musical novelty. We found tha…
Muusikkouden tarkastelua identiteetin, minäkäsityksen sekä opettajuuden pohjalta
2011
Jokainen muusikko, olipa hän sitten säveltäjä, keikkamuusikko tai musiikinopettaja, joutuvat työstämään musiikillista identiteettiään sekä musiikillista minäkäsitystään enemmän kuin keskiverto musiikinkuluttaja. Yhden jaottelun mukaan musiikillinen identiteetti voidaan jakaa kahteen eri osaan: identiteettiin musiikissa sekä musiikkiin identiteetissä. Samoin myös musiikillinen minäkuva on äärimmäisen tärkeä - se voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Jopa muusikolla voi olla negatiivinen musiikillinen minäkuva, mikä vaikeuttaa hänen elämäänsä ja ammattista suoriutumista huomattavasti.! ! Identiteettiin ja sen muodostumiseen liittyvät vahvasti myös erilaiset teoriat. Käsittelen tutkimuk…
"Musiikki ei ole mitään tyrnimarjoja" : haastattelututkimus ammattimuusikoiden näkemyksistä liittyen taiteen hyödyntämiseen
2015
Tämä pro-gradu työ tarkastelee sitä, miten ammattimuusikot näkevät taitelijan, erityisesti säveltaitelijan, roolin yhteiskunnassa, jossa taidetta ja kulttuuria oletetaan hyödynnettävän. Tavoitteena oli etsiä muusikoiden omia näkemyksiä muusikkouden ja säveltaiteen kentän muutoksista taiteen hyödyntämisen suhteen. Yhteiskunnassa lisääntynyt markkinakeskeisyys on tuonut mukanaan keskustelun taiteen hyödyllisyydestä. Taidetta oletetaan voivan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja hoivatyössä, terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. Sen halutaan tuovan hyvinvointia, terveyttä ja talouskasvua. Taidetta ei siis enää nähdä pelkästään itsessään arvokkaana toimintana, vaan rinnalle ovat nousseet…
"Rakkaudesta lajiin" : keikkamuusikoiden työhyvinvointi Suomessa vuonna 2016
2016
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka kevyen musiikin parissa työskentelevät, pääosin keikkatuloilla itsensä elättävät ammattimuusikot jaksavat työssään. Tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät muusikon työympäristössä edistävät ja mitkä kuormittavat jaksamista ja miten muusikoiden työhyvinvointia olisi mahdollista parantaa. Tutkielmassa luodaan katsaus muusikoiden kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden näkökulmasta. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä, joka lähetettiin eri ikäisille, eri musiikkityylien parissa työskenteleville ammattimuusikoille ympäri Suomen. Kyselyyn vastasi 54 muusikkoa, joista 42 valikoitui tutkimuksen pääkohderyhmäksi.…
Muusikkous musiikin ja yhteiskunnan kohtauspaikkana: työelämälähtöinen avaus muusikkoustutkimukseen
2020
In this article I examine on what grounds and how it would be possible to fit work life-based perspectives into research on musicological musicianship. Over the past twenty years culture, the arts and education have become increasingly driven by economic considerations, especially in the way they have become integrated into an economic policy-directed production chain. One result of this is that work life has begun to transform, and the current public conversation focuses on "new work life" and issues of precarisation. I propose that research on musicological musicianship has not dealt adequately with this new approach. Precarian ways of working (freelancing, self-employing and entrepreneur…
Nainen toimijana populaarimusiikissa : muusikkouden rakentuminen neljän naismuusikon elämäkerrallisessa puheessa
2010
Populaarimusiikkikulttuurin historia on miesvoittoinen, mutta naisia toimii edelleen suhteellisen vähän etenkin instrumentalisteina kyseisellä alalla. Koska naisten marginaalisuus on ilmeinen, aihe on saanut osakseen myös tieteellistä kiinnostusta. Tarkastelen musiikin naistutkimuksen alueelle kiinnittyvässä tutkimuksessani muusikkouden rakentumista neljän populaarimusiikkia soittavan naisen muusikkouselämäkerroissa. Elämäkerrat on kerätty erillisin haastatteluin, joten tutkimusmateriaalina on lähinnä muusikkoutta koskeva elämäkerrallinen puhe jonka myötä kertomus, elämäkerta, on konstruoitu. Tutkin muusikkouden rakentumista ensisijaisesti toimijuuden ja subjektiuden (naiseus) käsitteiden k…
Mentaalinen kuvittelu ja metaforat orkesterimuusikon työssä
2016
Orkesterimuusikon työ koostuu useasta eri osa-alueesta: se sisältää harjoittelua yksin ja yhdessä muiden soittajien kanssa kulminoituen esitystilanteeseen, jossa kommunikoidaan yleisölle. Harjoittelun tarkoituksena on saavuttaa teknisesti ja tulkinnallisesti mahdollisimman hyvä soittosuoritus, mutta muusikolta vaaditaan myös ymmärrystä siitä, mitä musiikissa sisällöllisesti tapahtuu ja mistä se kertoo. Yksi muusikon työkalu soittosuorituksen hiomisessa on mentaalinen kuvittelu, joka on mentaalisten mielikuvien käyttöä apuna soittosuorituksen parantamisessa. Musiikin sisällön löytämisessä ja ymmärtämisessä taas voidaan hyödyntää metaforia, jotka tulevat esiin musiikin ja musiikillisen kokemu…