Search results for "näkökulma"

"Pääsitkö kärryille?" : ymmärtämisen varmistaminen yläkoulun matematiikan tunneilla

2012

Kinnunen, Anni. ”PÄÄSITKÖ KÄRRYILLE?” Ymmärtämisen varmistaminen yläkou-lun matematiikan tunneilla. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yli-opiston kasvatustieteiden laitos, 2012. 70 sivua. Julkaisematon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia keinoja matematiikan aineen-opettajat käyttävät oppilaiden ymmärtämisen varmistamiseen. Tarkastelun kohteena olivat myös keinojen ulottuminen kaikkiin oppilaisiin sekä opettajien omat ajatukset ymmärtämisen varmistamisesta. Tutkimus on osa MUST-projektia, joka tutkii matema-tiikan oppituntien luokkahuonevuorovaikutusta ja käsitteiden opettamista sosiokulttuu-risesta näkökulmasta käsin. Tutkimukseen osallistui kuusi m…

"Niillä on niin paljon naamassa niitä ryttyjä ja kaikkia" : esiopetusikäisten lasten käsityksiä isovanhemmista

2016

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esiopetusikäisten lasten käsityksiä isovanhemmista. Isovanhemmuutta on tutkittu varsin vähän ja se on keskittynyt lähinnä isovanhempien kokemuksiin isovanhemmuudesta. Pyrimmekin saamaan selville lasten käsityksiä isovanhemmista, isoäideistä, isoisistä sekä mummolasta. Tutkimuksemme pohjautui fenomenografiseen lähestymistapaan sen keskittyessä tutkimaan käsityksiä, joiden voidaan katsoa olevan myös sanoiksi puettuja kokemuksia. Tutkimuksen aineisto koostui kahden esiopetusryhmän lasten piirustuksista ja haastatteluista. Piirustustehtävä tehtiin ennen haastatteluita ja haastattelut toteutettiin 3-4 lapsen ryhmissä. Piirustusten analysointiin sovel…

"Siit tuli sen tapanen minkä miä just halusin" : lapset omien kyvykkyyskokemustensa dokumentoijina

2013

Tutkimuksen tarkoitus on tehdä näkyväksi, millaisia kyvykkyyskokemuksia alkuopetusikäiset lapset saavat koulussa. Tutkimus on toteutettu sosiokulttuurisesta näkökulmasta, joten tarkastelussa painottuu toimijuuden rakentuminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Reflektiokeskustelut tarjoavat mahdollisuuden lasten dokumentoimien kokemusten reflektointiin ja nostavat heidän omat näkökulmat keskiöön. Tutkimukset ovat osoittaneet myönteisillä tunteilla olevan vaikutuksia yksilön toimintaan ja hyvinvointiin. Lasten positiivista hyvinvointia tarkastelevat tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet yläkouluikäisiin tai sitä vanhempiin lapsiin. Tämä tutkimus kiinnittyy tarkastelemaan alkuo…

Pupuhuhdan lähiö 9 - 11-vuotiaiden lasten silmin : kokemuksia ja kehittämisehdotuksia

1997

Lapsinäkökulmainen tutkimus varhaiskasvatuksen laatutekijöistä

2017

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää mitkä tekijät ovat varhaiskasvatuksen laatua lasten näkökulmasta. Tätä tutkittiin selvittämällä lapsille merkityksellisiä asioita varhaiskasvatuksen arjessa. Lisäksi tutkimuksen tehtävänä oli tuottaa tietoa siitä, miten lapsilta on ylipäätään mahdollista saada merkityksellistä tutkimustietoa. Tutkimuksemme on laadullinen ja perustuu etnografiseen tutkimusotteeseen. Aineistonkeruumenetelminä olemme käyttäneet lasten havainnointia ja sen pohjalta toteutettua teemoiteltua ryhmähaastattelua. Informantteina tutkimuksessamme oli 42 lasta kolmesta eri päiväkodista, kolmelta eri paikkakunnalta. Iältään lapset olivat 5–6-vuotiaita. Analyysi on suoritettu etn…

"Voi olla myös kaks äitiä" : lasten näkemyksiä oman perheensä erityisyydestä

2016

Tämä tutkimus käsittelee 4-6-vuotiaiden sateenkaariperheissä elävien lasten käsityksiä omasta perheestään ja sen erityisyydestä. Yhteiskunnallisissa keskusteluissa painottuvat sekä aikuisten asenteet ja ennakkoluulot erilaisia perheitä kohtaan että näkemykset lapsille suotuisista perheoloista. Myös sateenkaariperhetermi viittaa toisen tai useamman vanhemman asemaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöryhmän jäsenenä. Katseen ei tulisi kuitenkaan kiinnittyä pelkkiin aikuisiin vaan myös lapsiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa tilaa lasten näkemyksille oman perheensä erityisyydestä ja sen vaikutuksista lapsuuteen. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla viittä 4-6-vuotiasta la…

Uusiutuva energia ja energiajärjestelmän konsensus : mekanisminen näkökulma liikenteen biopolttoaineiden ja syöttötariffin käyttöönottoon Suomessa

2014

Perhe lasten puheessa ja leikissä

2018

Perheiden ja lasten osallisuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota varhaiskasvatuksessa. Perheen merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle on laajasti tunnustettu. Perhettä on tutkittu monesta näkökulmasta, mutta tutkimustieto perheestä lasten näkökulmasta on vielä vähäistä. Monet perheeseen ja päiväkotiin liittyvistä tutkimuksista keskittyvät kasvatusyhteistyöhön vanhempien ja työntekijöiden välillä. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkoituksena oli saada tietoa lasten näkökulmasta ja selvittää, mitä lapset puhuvat perheestä ja millaisena perhe näyttäytyy lasten leikeissä päiväkodissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty ha-vainnoimalla seitsemän 3–5-vuot…

Historiantutkija verkon ääressä: hakee, hakee ja soisi löytävänsä

2022

Jo vuosikymmenen ajan on Suomessa keskusteltu ”digitaalisesta historiantutkimuksesta” ja sen rajauksesta, joka on useimmiten tiivistetty laskennallisuuteen. Huomattavasti vähemmän on mietitty digitaalisuuden merkitystä muuhun historiantutkimukseen. Tässä katsauksessa keskitytään perusasioihin historiantutkijoiden tietokantahauissa. Esimerkein osoitetaan, että on helppoa muodostaa virheellinen kuva tietokannan sisällöstä. Käy myös ilmi, ettei totuuden selvittäminen ole aina edes mahdollista. Lopuksi annetaan pari käytännön ohjetta käyttäjille ja toiveita hakuliittymien kehittäjille.

Psyyken ja itsetunnon merkitys laulunopetuksessa

2014

Laulaminen on sekä fyysinen että psyykkinen toiminto, jossa ihmisen minä on vahvasti läsnä. Laulaessaan ihminen antaa kuulijalle aina palan itsestään. Laulaessa menneisyys, nykyisyys ja tunteet kietoutuvat toisiinsa ja määrittävät laulajan tulkintaa. Kun ihminen laulaa, hän altistaa oman äänensä ja itsensä arvioitavaksi ja ehkä myös arvosteltavaksi. Itsetunto, psyyke ja henkinen hyvinvointi vaikuttavat merkittävästi laulamiseen. Ne voivat vaikuttaa suoranaisesti tekniikkaan, heittäytymiseen ja tulkintaan. Suoritusitsetunto ja minäpystyvyys ovat tärkeitä lauluun liittyviä itsetunnon alueita. Laulajan itsetunto ja vokaalinen minäkuva vahvistuu onnistumisen kokemuksista, kun suorituksella on l…