Search results for "nikiel"

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat oppijoina – kielitietoinen opetus monikulttuurisen koulun näkökulmasta

2015

Vesalan yläasteen koulu on monikulttuurinen ja kansainvälinen koulu. Kielien ja kulttuurien kirjo näkyy koulun arjessa. Siksi kielitietoisuus ei ole vain äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen osa, eikä vieraiden kielten opetusta vaan se näkyy kaikessa aineenopetuksessa. Kielitietoisuudesta hyötyvät kaikki: niin eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat kuin ne, jotka puhuvat äidinkielenään suomea. Kielitietoisuus on yksi yhdenvertaisen koulujärjestelmän kulmakivistä. Se mahdollistaa erilaisille oppijoille yhdenvertaisen mahdollisuuden edetä opinnoissaan aina korkeakouluopintoihin asti. Kielitietoinen opetus on myös osa kansalaiseksi kasvamista, koska se tuo tarvittavat taidot yhteiskunna…

Monilukutaidon opetus on ennen kaikkea uusien kirjoitustaitojen opetusta

2014

Täysipainoinen osallistuminen tulevaisuuden yhteiskuntaan vaatii paljon laajempia kirjoitustaitoja kuin koulun kirjoittamisen opetus tällä hetkellä tarjoaa. Uusiin opetussuunnitelmiin tuleva monilukutaito voi tarjota väylän näiden uusien kirjoitustaitojen opiskeluun, mikäli aktiiviseen osallistumiseen ja luovaan sisällöntuotantoon ohjaavat uudet kirjoitustaidot nostetaan tasaveroisesti uusien lukutaitojen rinnalle. Uudistuksella on kuitenkin jo kiire, sillä oppilaat elävät vapaa-ajalla pitkälti jo uusien kirjoitustaitovaatimusten keskellä. nonPeerReviewed

Motivaatio+maamme kielikoulutuspolitiikka=monikielisyyttä?

2023

Hupenevat kielivalinnat : kehnoa kielikoulutuspolitiikkaa vai kielenoppimismotivaatiota?

2022

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen perusopetuksen yläkoululaisten vieraan kielen oppimismotivaatiota. Tutkimuksessani selvitin muun muassa oppilaiden vieraiden kielten motivaatioprofiileja, nykyistä kieliminää ennustavia tekijöitä sekä motivaatioprofiilien ja arvosanojen yhteyksiä oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin jatkosuunnitelmiin. Artikkelissani käsittelen myös suomalaista kielikoulutuspolitiikkaa perusopetuksen kituvien kielivalintojen osalta. Jätän lukijan arvioitavaksi, mikä on motivaation ja kielikoulutuspolitiikan lopullinen suhde koululaisten kielivalinnoissa nonPeerReviewed

The patterned ways of interlinking linguistic and multimodal elements in visually oriented communities

2019

This paper attends to languaging in the context of visually oriented communities of sign language users through the concept of chaining. I define chaining as the patterned, routine ways of interlin...

"What is the color of English?" : representation of English in the language portraits of Sámi children

2010

Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen Pohjoinen monikielisyys - hanketta, jonka tavoitteena on tutkia monikielisyyttä Pohjoiskalotin alueella. Projektissa hyödynnetään sosiolingvistiikkaa, kriittistä diskurs-sintutkimusta ja etnografiaa. Tässä tutkimuksessa esiin nousevat mm. kielentäminen, heteroglossia ja kieli-politiikka. Lähtökohtana ovat henkilökohtaiset kielikokemukset, resurssit ja repertuaarit, ja niiden tutkiminen multimodaalisen aineiston avulla. Erityisen kiinnostuksen kohteena on yksittäisen kielen, englannin, esiin-tyminen aineistossa. Vastaavaa näkökulmaa samantyyppiseen aineistoon ei ole aiemmin hyödynnetty. Tutkimuksen aineisto koostuu neljäntoista 6-12 vuo…

Introduction

2019

Conclusion: Lessons Learnt With and Through Visual Narratives of Lived Multilingualism, and a Research Agenda

2019

Kieli(koulutus) ja nationalismi Singaporessa : ratkaisemattomia jännitteitä standardienglannin, äidinkielten ja singlishin välillä

2018

Edellyttääkö kansallistunteen syntyminen koko väestön kesken jaettua ja omaksi koettua kieltä? Singapore tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin tapauksesta, jossa vastaus kysymykseen ei ole lainkaan yksiselitteinen. Nationalismin näkökulmasta Singaporen tilanteen tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että valtiojohto pyrkii rakentamaan kansakuntaa ilman kielipolitiikkaa, jossa olisi keskiössä, tai edes läsnä, koko väestölle yhteistä autenttisena pidettyä kieltä. Tämä artikkeli pohjaa pro gradu -tutkielmaani (Slioor 2018) varten tekemääni tutkimustyöhön. Se ei kuitenkaan ole tiivistelmä tutkielman löydöksistä, ja näkökulman valinta on hieman erilainen. Tarkoituksena on esitellä Singaporen tilan…

Kieli, uskonto ja kotimaa : hindi, urdu ja nationalismi Etelä-Aasiassa

2018

Poliittisesti, etnisesti, kielellisesti ja uskonnollisesti pirstaleinen Etelä-Aasia ei ole koskaan tarjonnut helppoja symboleita yhtenäiselle kansalle. Lähes jokainen määritelmä kansakunnasta on merkinnyt jonkin ryhmän poissulkemista. Jako uskonnon mukaan määriteltyihin kansakuntiin piirrettiin Intian ja Pakistanin valtiollisiin rajoihin vuonna 1947. Tuolloin ei jaettu ainoastaan maata vaan myös kulttuurit, uskonnot ja kielet. Tässä artikkelissa tarkastelen, miten nationalismi on muokannut hindistä ja urdusta kaksi erillistä kieltä. nonPeerReviewed