Search results for "nimet"

Un algoritmo PSO per l’ottimizzazione planimetrica dei tracciati stradali

2013

Questo studio propone un algoritmo di ricerca basato sulla tecnica di Intelligenza Artificiale di tipo Swarm (Particle Swarm Optimization - PSO) che consente di ottimizzare la geometria dei tracciati stradali, minimizzando una particolare funzione di costo che tiene conto di voci condizionanti la geometria del tracciato e di penalità relative ai vincoli presenti nel territorio. La pianificazione e la progettazione di un tracciato stradale costituiscono fasi intense di studio, fondamentali per garantire la sicurezza dell’infrastruttura. Definire un tracciato corretto, nel rispetto dei vincoli, può richiedere molto tempo e solo l’esperienza del Progettista e una approfondita analisi del terri…

Jämsän kantatalojen nimistön hämäläinen nimikerrostuma.

2000

Kauhajoen Sotkan ympäryskylien paikannimistön muuttuminen.

2002

Restaurangnamn i Stockholm, Uppsala, Vasa, Borgå

2003

Geographic imagination and urban-rural binary in online discourses related to the capital region of Finland : A corpus onomastic study of Helsinki, V…

2023

The article focuses on digital discourses related to Helsinki, Espoo and Vantaa, the three biggest municipalities in Finland’s capital region. The data consist of texts from the discussion forum of Suomi24 that was analysed to find out how forum users produce socio-spatial distinctions by categorizing some groups as ‘others’ thus differentiating in-groups and out-groups. The analysis used methods of comprised corpus assisted discourse studies (CADS), including collocation analysis. The results show that discourses related both to native and non-native Helsinkians and to those living in the capital region in contrast to those living elsewhere in Finland are common and the juxtapositions betw…

Pietarsaaren kadunnimistö

2015

Tarkastelen maisterintutkielmassani kaksikielisen Pietarsaaren kaupungin kadunnimistöä. Kyseisestä kaupungista ei vielä ole vastaavaa tutkimusta tehty. Maisterintutkielmani liittyy paikannimistön – tarkemmin määriteltynä virallisen kaupunkinimistön – tutkimukseen. Kadunnimistö on virallista kaavanimistöä erotuksena epävirallisesta kaupunkinimistöstä. Aineistoni koostuu 443:sta Pietarsaaren kaupungin virallisesta suomenkielisestä kadunnimestä ja yhtä monesta Pietarsaaren virallisesta ruotsinkielisestä kadunnimestä. Kokonaisuudessaan aineisto käsittää siis 886 kadunnimeä. Tutkimuksessani pyrin saamaan vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaisia Pietarsaaren kaupungin viralliset su…

Paikan muotoon perustuvia savolaisia ja hämäläisiä paikannimiä

1997

Kuolleiden saaret : historiallisen ajan keskisuomalaisten saarihautausmaiden luonne ja käyttö hautapaikkoina

2010

Kirkkomaiden ulkopuolella sijaitsevat hautasaaret ovat leimallisia erityisesti harvaan asutuille seuduille, joissa kirkkomatkat ovat olleet pitkiä ja hankalia. Saaria on pidetty väliaikaisina hautausmaina, joihin on haudattu kesällä, kelirikkoaikana tai levottomana ajankohtana kuolleet odottamaan myöhempää kuljetusta kirkkomaalle. Saarten käyttöä hautaustarkoituksiin ei ole kuitenkaan systemaattisesti tutkittu. Tässä artikkelissa tarkastellaan Keski-Suomessa sijaitsevien Petäjäveden ja Uuraisten hautapaikkoja sekä niiksi epäiltyjä kohteita. Laajan ja monia tieteenaloja käsittelevän lähdeaineiston kautta artikkeli selvittää kohteiden luonnetta ja niiden käyttöä hauta…

Paikkoihin viittaavat ilmaukset murteiden jäljittelyssä

2006

Naapureihin kohdistuvat ennakkoluulot ja asenteet on ilmaistu aikojen kuluessa monin kielellisin tavoin. Erilaisilla kölleillä (kölli ’liikanimi, haukkumanimi’) on nimitelty naapuripitäjien asukkaita tai kauempanakin asuvia, ja murteista on tehty kaskuja ja matkimuksia. Sekä nimittelyissä että murteen jäljittelyissä tulee esiin useampikin asenteelle määritelty funktio: ympäristön hahmottaminen, minäkuvan ja identiteetin rakentaminen ja itsepuolustus (Deprez & Persoons 1987: 128−130). Mitä läheisemmistä naapureista on kyse, sitä suurempi on itsepuolustusta vaativa ”uhka”, kun taas kaukaisempiin yhteisöihin suhtaudu- taan neutraalimmin (esim. Andersson 2001: 141−143.) peerReviewed

Hirvenmetsästäjien epävirallista paikannimistöä

2012

Tutkielma käsittelee hirvenmetsästäjien epävirallista paikannimistöä. Seuruemetsästyksessä paikannimistöllä on keskeinen asema. Usein tulee tarve viitata täsmällisiin paikkoihin, joilla ei välttämättä ole virallista karttanimeä. Tällöin käytetään jonkinlaista epävirallista ilmausta. Tutkimuksessa on kyse pienten, tiiviiden ryhmien käyttämästä nimistöstä. Aineisto koostuu noin 470 epävirallisesta paikannimestä. Osa aineistosta, noin 60 nimeä, on kerätty syksyllä 2008 ja loput syksyllä 2010 lomakekyselyllä, johon tuli vastauksia Keski-Suomen alueelta kahdeksalta metsästysseuralta viidestä eri kunnasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista metsästäjien käyttämä paikannimistö on ja …