Search results for "nimeäminen"

Opiskelijoiden motivointi kasvilajien ja niiden tieteellisten nimien opiskelussa

2010

Opetuksessa ja opiskelussa motivaatio on tärkeässä asemassa. Ilman motivaatiota opiskelua ja oppimista ei voi tapahtua. Kasvilajien opiskelu koostuu kahdesta osasta, niiden ulkonäön tunnistamisesta sekä lajinimien opiskelusta. Akateemisella tasolla kasvien nimeämisessä käytetään tieteellistä lajinimeä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kasvilajintuntemuskurssin opiskelijoiden opiskelun motivaatiota. Tutkin motivoinnin vaikutusta opiskelijoiden tenttituloksiin ja opiskelumotivaatioon. Motivoivana menetelmänä toimi lukumateriaali ja siihen pohjautuva keskustelu. Motivoinnilla pyrittiin herättelemään opiskelijoiden oman alan asiantunt…

Nopean nimeämisen tehtävien yhteys lukutaidon kehitykseen alakoulun 1.-2. luokilla

2017

Lukutaidon kehityksen taustatekijöihin on liitetty fonologinen tietoisuus (esim. Holopainen, Ahonen, Tolvanen, & Lyytinen, 2000) ortografinen prosessointi (esim. Ehri, 1987) ja nopean nimeämisen taidot (esim. Landerl & Wimmer, 2008). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten nopean nimeämisen (RAN) tehtävät olivat yhteydessä lukutaitoon ja sen kehitykseen. Tutkimus koostui Jyväskylän yliopiston Lasten luku- ja laskutaidon sujuvuus –hankkeen (FLARE) tutkimusaineistosta. Tässä tutkimuksessa käytetty lukutaidon, kognitiivisten taustataitojen ja nopean nimeämisen tehtävien aineisto kerättiin huhtikuussa 2016 ja lokakuussa 2016 viidestä eri keskisuomalaisesta koulusta. Tässä tutkimuks…

Dysleksian pysyvyys ja yhteys kognitiivis-kielellisiin lukemisen taustataitoihin

2016

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, jatkuuko lapsuudessa diagnosoitu lukivaikeus aikuisuuteen, ja millä lukutaidon alueella lukemisen vaikeus näkyy. Lisäksi tarkasteltiin lapsuudessa ja aikuisuudessa tutkittujen tunnetuimpien kognitiivis-kielellisten lukemisvalmiustaitojen, eli fonologisen tietoisuuden, nimeämissujuvuuden ja työmuistin yhteyttä lukivaikeuteen aikuisuudessa. Tutkimusongelmiin vastattiin aineistolla, joka koostui Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän perheneuvolan ylläpitämän Lastentutkimusklinikan oppimisvaikeustutkimuksissa lapsina käyneiden aikuisten yksilötutkimuksista. Seurannassa tutkittavina olivat 49 yli 20-vuotiasta aikuista (31 miestä ja 18 naista), joilla ei lukivaike…

Lukujonotaidot, lukujen vertailu, työmuisti ja nopea nimeäminen peruslaskutaidon sujuvuuden kehityksen selittäjinä 1.-2. luokalla

2017

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kognitiivisten taustataitojen yhteyttä peruslaskutaidon sujuvuuden kehitykseen. Tarkasteltuja taustataitoja olivat lukujonotaidot, lukujen vertailu, työmuisti ja nopea nimeäminen. Tutkimuksen aineistona käytettiin Jyväskylän yliopiston Lasten luku- ja laskutaidon sujuvuus -hankkeen aineistoa. Aineisto kerättiin vuonna 2016 keskisuomalaisista peruskouluista. Tutkimukseen osallistui 200 oppilasta, joiden yhteen- ja vähennyslaskutaidon sujuvuuden kehitystä tarkasteltiin ensimmäisen luokan keväästä toisen luokan syksyyn. Aineisto analysoitiin käyttämällä hierarkkista lineaarista regressioanalyysia. Tutkimuksessa vakioitiin prosessoinnin nopeus, fono…

Nopean sarjallisen nimeämisen kehitys ensimmäisen kouluvuoden aikana ja nopean sarjallisen nimeämisen testin kokonaisnimeämisaikojen muodostuminen

2008

Rikkinäisiä ja likaisia: Kieli-ideologiset prosessit kielentutkimuksen diskursseissa

2012

Suomalaisten julkisuuden henkilöiden viittomanimiä ja niiden nimenantoperusteita

2014

Henkilöiden viittomanimet vastaavat puhuttujen kielten erisnimiä ja niillä on erilaisia nimenantoperusteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia viittomanimiä suomalaisista julkisuuden henkilöistä käytetään ja millä perusteella julkisuuden henkilöt ovat viittomanimensä saaneet eli millaisia nimenantoperusteita on löydettävissä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii pääasiassa Päivi Rainòn (2004) väitöskirja Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakieliyhteisössä, jossa hän on selvittänyt, millä perusteilla suomalaisen viittomakieliyhteisön jäsenet ovat viittomanimensä saaneet. Tutkimusaineisto koostuu 24 eri-ikäisen viittomakielisen henkilön p…

Ammattimaisten bloggaajien käsityksiä blogien nimistä ja nimeämisperusteista

2016

Tässä tutkielmassa selvitän ammattimaisten bloggaajien käsityksiä blogien nimistä ja nimeämisperusteista kyselytutkimuksen avulla. Blogien nimet on nimikategoriana melko uusi, eikä sitä ole vielä juurikaan tutkittu. Suomalaisessa nimistöntutkimuksessa on myös tehty melko vähän tutkimusta, jossa nimeämisestä olisi kysytty nimenantajilta itseltään, joten siksikin näkökulmani on tuore. Tutkin blogien nimien nimeämisperusteita ja jaottelen niitä luokkiin. Lisäksi selvitän bloggaajien käsityksiä blogien nimistä ja nimeämisestä ja sitä, miten nämä käsitykset heijastuvat heidän omien blogiensa nimiin. Pohdin myös bloggaamisen ammattimaistumisen vaikutusta bloggaajien ajatuksiin blogien nimistä. Te…

Äidin ikä ja lapsen nimi

2015

Suomessa on pitkät nimistöntutkimuksen perinteet, mutta äidin iän suhdetta lapsen nimeämiseen ei ole aiemmin tutkittu. Esimerkiksi Ruotsissa asiaa on tutkittu muutama vuosi sitten ja huomattu, että vanhemmat äidit antavat lapsilleen tyypillisesti perinteisempiä nimiä kuin nuoremmat äidit. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia nimiä eri-ikäiset äidit antavat lapsilleen? Onko eri-ikäisten äitien lapsilla nähtävissä selkeästi erityyppisiä nimiä? Onko eri ikäryhmissä eroja siinä, ketkä osallistuvat lapsen nimen valintaan? Onko nähtävissä eroja eri-ikäisten äitien käyttämissä nimenvalinnan perusteissa? Keräsin aineistoni sähköisellä kyselylomakkeella, jolla saamistani vastauksista otin käsittelyyn…

"Koska tää nimi rokkaa!" : salibandyseurojen nimeämisperusteet

2015

Tutkin suomalaisten salibandyseurojen nimeämisperusteita. Urheilunimistöä on kyllä tutkittu aikaisemminkin, mutta ei juurikaan nimeämisperusteiden kannalta. Lähteinä käyttämäni kahden Pro gradu -tutkielman aineistot ovat sen verran vanhoja, etteivät salibandyseurojen nimet ole niiden joukossa. Jaan tutkimuksessani nimet kahteen osaan, läpinäkyviin ja läpinäkymättömiin, sen mukaan, miten suoraan nimeämisperusteet näkyvät nimistä itsestään. Tutkin, millaisia nimeämisperusteita läpinäkyvillä ja läpinäkymättömillä nimillä on ja millaisiin luokkiin niitä voidaan jakaa. Yhtenä tutkimuskysymyksenä on myös, millainen on prototyyppinen salibandyseuran nimi. Teoriataustana käytän niin urheilunimistön…