Search results for "nimi"

showing 10 items of 596 documents

Vers une classification toponymique des pseudonymes en français tchaté

2015

nicknameInternetchattoponymytoponimtoponymczatpseudonimtoponimia
researchProduct

Ammattimaisten bloggaajien käsityksiä blogien nimistä ja nimeämisperusteista

2016

Tässä tutkielmassa selvitän ammattimaisten bloggaajien käsityksiä blogien nimistä ja nimeämisperusteista kyselytutkimuksen avulla. Blogien nimet on nimikategoriana melko uusi, eikä sitä ole vielä juurikaan tutkittu. Suomalaisessa nimistöntutkimuksessa on myös tehty melko vähän tutkimusta, jossa nimeämisestä olisi kysytty nimenantajilta itseltään, joten siksikin näkökulmani on tuore. Tutkin blogien nimien nimeämisperusteita ja jaottelen niitä luokkiin. Lisäksi selvitän bloggaajien käsityksiä blogien nimistä ja nimeämisestä ja sitä, miten nämä käsitykset heijastuvat heidän omien blogiensa nimiin. Pohdin myös bloggaamisen ammattimaistumisen vaikutusta bloggaajien ajatuksiin blogien nimistä. Te…

nimeäminenbloggaajatnimistöntutkimusnimetblogit
researchProduct

Heinähattu ja Vilttitossu -sarjan henkilönnimet

2010

Tutkimuksen kohteena ovat Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittamassa Heinähattu ja Vilttitossu -kirjasarjassa esiintyvät henkilönnimet ja niihin rinnastuvat eläinten, kuvitteellisten hahmojen ja lelujen nimet. Tutkimuksessa käsitellään nimien keskeisyyttä, rakennetta, funktioita, käyttöä ja henkilöiden nimeämistä. Aineisto koostuu yhteensä 153 nimestä. Aineiston nimet voi jakaa keskeisyyden mukaan neljään pääryhmään: päähahmojen nimiin, avustavien hahmojen nimiin, satelliittihahmojen nimiin ja kulissihahmojen nimiin. Keskeisiä nimiä eli päähahmojen ja avustavien hahmojen nimiä on huomattavasti vähemmän kuin perifeerisiä nimiä eli satellitti- ja kulissihahmojen nimiä. Päähahmot esiintyvät tekst…

nimeäminenlastenkirjallisuusNopola TiinanimistöntutkimusnimetNopola SinikkaHeinähattu ja Vilttitossu-sarjahenkilönnimet
researchProduct

Äidin ikä ja lapsen nimi

2015

Suomessa on pitkät nimistöntutkimuksen perinteet, mutta äidin iän suhdetta lapsen nimeämiseen ei ole aiemmin tutkittu. Esimerkiksi Ruotsissa asiaa on tutkittu muutama vuosi sitten ja huomattu, että vanhemmat äidit antavat lapsilleen tyypillisesti perinteisempiä nimiä kuin nuoremmat äidit. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia nimiä eri-ikäiset äidit antavat lapsilleen? Onko eri-ikäisten äitien lapsilla nähtävissä selkeästi erityyppisiä nimiä? Onko eri ikäryhmissä eroja siinä, ketkä osallistuvat lapsen nimen valintaan? Onko nähtävissä eroja eri-ikäisten äitien käyttämissä nimenvalinnan perusteissa? Keräsin aineistoni sähköisellä kyselylomakkeella, jolla saamistani vastauksista otin käsittelyyn…

nimeäminennimistöntutkimusetunimetnimeterisnimethenkilönnimet
researchProduct

"Koska tää nimi rokkaa!" : salibandyseurojen nimeämisperusteet

2015

Tutkin suomalaisten salibandyseurojen nimeämisperusteita. Urheilunimistöä on kyllä tutkittu aikaisemminkin, mutta ei juurikaan nimeämisperusteiden kannalta. Lähteinä käyttämäni kahden Pro gradu -tutkielman aineistot ovat sen verran vanhoja, etteivät salibandyseurojen nimet ole niiden joukossa. Jaan tutkimuksessani nimet kahteen osaan, läpinäkyviin ja läpinäkymättömiin, sen mukaan, miten suoraan nimeämisperusteet näkyvät nimistä itsestään. Tutkin, millaisia nimeämisperusteita läpinäkyvillä ja läpinäkymättömillä nimillä on ja millaisiin luokkiin niitä voidaan jakaa. Yhtenä tutkimuskysymyksenä on myös, millainen on prototyyppinen salibandyseuran nimi. Teoriataustana käytän niin urheilunimistön…

nimeäminennimistöntutkimussalibandyurheilujoukkueet
researchProduct

IRC-keskustelukanavasta lippukunnan nimeksi – Uudenmaan Partiopiirin lippukuntien nimeämisperusteet

2018

Tutkin tässä tutkielmassa Uudenmaan Partiopiirin lippukuntien nimeämisperusteita. Partiosta on lähtökohtaisesti tehty todella vähän kielitieteellistä tutkimusta, minkä takia on mielenkiintoista pureutua partionimistöön tarkemmin. Hyödynnän tutkimuksessani aiempaa yhdistys- ja yritysnimistöjen tutkimusta siinä määrin kuin niiden soveltaminen on mahdollista partioyhteisöön. Tutkimukseni pohjaa nimistöntutkimukseen, tarkemmin ottaen etymologiseen nimistöntutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää nimien alkuperää ja perusteita. Aineistoni koostuu 62 Uudenmaan Partiopiirin lippukunnan nimestä, joiden nimeämisperusteita tutkin syntaktis-semanttisella nimenosien luokittelulla sekä kyselytutki…

nimeäminenpartionimistöntutkimuslippukuntasyntaktis-semanttinen luokittelu
researchProduct

NIMEÄMISEN MAHTI Sukupuolta ja seksuaalisuutta kuvaavien termien suhteisuudesta

2020

Tässä artikkelissa tarkastelen sitä, millaisia termejä käyttäen Suomessa elävät ihmiset kertovat kokemuksistaan sukupuoli- ja seksuaalisuusnormien rikkojina tai heidän liittolaisinaan. Tutkimusaineistona on ollut Työväen muistitietotoimikunnan vuonna 2018 keräämiä muistoja unohtumattomista hetkistä. Minua kiinnostaa erityisesti se, mitä aineistot kertovat sopivien termien puuttumisen, löytämisen ja luomisen merkityksestä mahdollisesti muutoksessa olevan identiteetin hyväksymiselle ja samaistumisen mahdollistavan yhteisön löytämiselle. Tarkastelen itsensä nimeämistä esimerkiksi sellaisilla aineistoissa esiintyvillä termeillä kuin aseksuaalisuus, queer, bi- ja panseksuaalisuus sekä muunsukupu…

nimeäminensukupuolentutkimusnimityksetterminologiaPervoskooppi: artikkelitqueer-tutkimusseksuaalinen identiteettiSQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti
researchProduct

Suomalaisten julkisuuden henkilöiden viittomanimiä ja niiden nimenantoperusteita

2014

Henkilöiden viittomanimet vastaavat puhuttujen kielten erisnimiä ja niillä on erilaisia nimenantoperusteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia viittomanimiä suomalaisista julkisuuden henkilöistä käytetään ja millä perusteella julkisuuden henkilöt ovat viittomanimensä saaneet eli millaisia nimenantoperusteita on löydettävissä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii pääasiassa Päivi Rainòn (2004) väitöskirja Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakieliyhteisössä, jossa hän on selvittänyt, millä perusteilla suomalaisen viittomakieliyhteisön jäsenet ovat viittomanimensä saaneet. Tutkimusaineisto koostuu 24 eri-ikäisen viittomakielisen henkilön p…

nimeäminenviittomakielinimistöntutkimusnimetviittomanimisuomalainen viittomakielijulkisuuden henkilötviittomat
researchProduct

Nimestään lehmä tunnetaan : lehmien nimeämisperusteista ja nimien käytöstä

2017

Kandidaatintutkielmani aiheena ovat lehmien nimeämisperusteet ja nimien käyttö. Lehmien nimistöntutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet ja lisäksi lehmien nimet ovat osa kansanperinnettä. Aivan viimeaikaisinta tutkimusta nimeämisperusteista ei kuitenkaan ole. Elinkeinorakenteen muuttuessa ja tilojen vähentyessä osa tästä tiedosta on vaarassa kadota, joten sitä on hyvä koota talteen. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia nimeämisperusteita lypsykarjatilalliset käyttävät lehmiä nimetessään ja miten näitä perusteita voi luokitella? Käytetäänkö lehmistä ennemmin nimiä vai numeroita, ja mitä perusteita nimien tai numeroiden käytölle annetaan? Tein tutkielmaa varten sähköisen kyselyn, jossa kysy…

nimeämisperustenimistöntutkimuseläintennimetlehmännimet
researchProduct

Analyse étymologique et étiologique des noms de rues de la vieille ville de Genève

2013

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Geneven vanhan kaupungin katujen nimien etymologia ja nimeämiseen liittyvät perusteet. Nimistöä tutkimalla voidaan saada lisätietoa historiasta, rakenteesta, kielellisestä kehityksestä sekä elinkeinoelämästä. Tutkimuksen hypoteesi on, että suurin osa Geneven vanhan kaupungin katujen nimistöstä on peräisin frankoprovensaalista, alueella puhutusta gallo-romaanisesta kielestä. Johdannossa selvitetään nimistön tutkimiseen liittyvää terminologiaa, nimeämiseen liittyvää lainsäädäntöä, Geneven kaupungin historiaa sekä frankoprovensaalin kielen historiaa ja ominaispiirteitä. Analyysissa tutkitaan 49 kadun nimeä, jotka koostuvat yhteensä 71 sanasta. Kadun n…

nimistöntutkimusetymologianimetonomastiikkakadutkadunnimetGeneve
researchProduct