Search results for "nimistöntutkimus"

Heinähattu ja Vilttitossu -sarjan henkilönnimet

2010

Tutkimuksen kohteena ovat Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittamassa Heinähattu ja Vilttitossu -kirjasarjassa esiintyvät henkilönnimet ja niihin rinnastuvat eläinten, kuvitteellisten hahmojen ja lelujen nimet. Tutkimuksessa käsitellään nimien keskeisyyttä, rakennetta, funktioita, käyttöä ja henkilöiden nimeämistä. Aineisto koostuu yhteensä 153 nimestä. Aineiston nimet voi jakaa keskeisyyden mukaan neljään pääryhmään: päähahmojen nimiin, avustavien hahmojen nimiin, satelliittihahmojen nimiin ja kulissihahmojen nimiin. Keskeisiä nimiä eli päähahmojen ja avustavien hahmojen nimiä on huomattavasti vähemmän kuin perifeerisiä nimiä eli satellitti- ja kulissihahmojen nimiä. Päähahmot esiintyvät tekst…

Äidin ikä ja lapsen nimi

2015

Suomessa on pitkät nimistöntutkimuksen perinteet, mutta äidin iän suhdetta lapsen nimeämiseen ei ole aiemmin tutkittu. Esimerkiksi Ruotsissa asiaa on tutkittu muutama vuosi sitten ja huomattu, että vanhemmat äidit antavat lapsilleen tyypillisesti perinteisempiä nimiä kuin nuoremmat äidit. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia nimiä eri-ikäiset äidit antavat lapsilleen? Onko eri-ikäisten äitien lapsilla nähtävissä selkeästi erityyppisiä nimiä? Onko eri ikäryhmissä eroja siinä, ketkä osallistuvat lapsen nimen valintaan? Onko nähtävissä eroja eri-ikäisten äitien käyttämissä nimenvalinnan perusteissa? Keräsin aineistoni sähköisellä kyselylomakkeella, jolla saamistani vastauksista otin käsittelyyn…

"Koska tää nimi rokkaa!" : salibandyseurojen nimeämisperusteet

2015

Tutkin suomalaisten salibandyseurojen nimeämisperusteita. Urheilunimistöä on kyllä tutkittu aikaisemminkin, mutta ei juurikaan nimeämisperusteiden kannalta. Lähteinä käyttämäni kahden Pro gradu -tutkielman aineistot ovat sen verran vanhoja, etteivät salibandyseurojen nimet ole niiden joukossa. Jaan tutkimuksessani nimet kahteen osaan, läpinäkyviin ja läpinäkymättömiin, sen mukaan, miten suoraan nimeämisperusteet näkyvät nimistä itsestään. Tutkin, millaisia nimeämisperusteita läpinäkyvillä ja läpinäkymättömillä nimillä on ja millaisiin luokkiin niitä voidaan jakaa. Yhtenä tutkimuskysymyksenä on myös, millainen on prototyyppinen salibandyseuran nimi. Teoriataustana käytän niin urheilunimistön…

IRC-keskustelukanavasta lippukunnan nimeksi – Uudenmaan Partiopiirin lippukuntien nimeämisperusteet

2018

Tutkin tässä tutkielmassa Uudenmaan Partiopiirin lippukuntien nimeämisperusteita. Partiosta on lähtökohtaisesti tehty todella vähän kielitieteellistä tutkimusta, minkä takia on mielenkiintoista pureutua partionimistöön tarkemmin. Hyödynnän tutkimuksessani aiempaa yhdistys- ja yritysnimistöjen tutkimusta siinä määrin kuin niiden soveltaminen on mahdollista partioyhteisöön. Tutkimukseni pohjaa nimistöntutkimukseen, tarkemmin ottaen etymologiseen nimistöntutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää nimien alkuperää ja perusteita. Aineistoni koostuu 62 Uudenmaan Partiopiirin lippukunnan nimestä, joiden nimeämisperusteita tutkin syntaktis-semanttisella nimenosien luokittelulla sekä kyselytutki…

Suomalaisten julkisuuden henkilöiden viittomanimiä ja niiden nimenantoperusteita

2014

Henkilöiden viittomanimet vastaavat puhuttujen kielten erisnimiä ja niillä on erilaisia nimenantoperusteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia viittomanimiä suomalaisista julkisuuden henkilöistä käytetään ja millä perusteella julkisuuden henkilöt ovat viittomanimensä saaneet eli millaisia nimenantoperusteita on löydettävissä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii pääasiassa Päivi Rainòn (2004) väitöskirja Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakieliyhteisössä, jossa hän on selvittänyt, millä perusteilla suomalaisen viittomakieliyhteisön jäsenet ovat viittomanimensä saaneet. Tutkimusaineisto koostuu 24 eri-ikäisen viittomakielisen henkilön p…

Nimestään lehmä tunnetaan : lehmien nimeämisperusteista ja nimien käytöstä

2017

Kandidaatintutkielmani aiheena ovat lehmien nimeämisperusteet ja nimien käyttö. Lehmien nimistöntutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet ja lisäksi lehmien nimet ovat osa kansanperinnettä. Aivan viimeaikaisinta tutkimusta nimeämisperusteista ei kuitenkaan ole. Elinkeinorakenteen muuttuessa ja tilojen vähentyessä osa tästä tiedosta on vaarassa kadota, joten sitä on hyvä koota talteen. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia nimeämisperusteita lypsykarjatilalliset käyttävät lehmiä nimetessään ja miten näitä perusteita voi luokitella? Käytetäänkö lehmistä ennemmin nimiä vai numeroita, ja mitä perusteita nimien tai numeroiden käytölle annetaan? Tein tutkielmaa varten sähköisen kyselyn, jossa kysy…

Analyse étymologique et étiologique des noms de rues de la vieille ville de Genève

2013

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Geneven vanhan kaupungin katujen nimien etymologia ja nimeämiseen liittyvät perusteet. Nimistöä tutkimalla voidaan saada lisätietoa historiasta, rakenteesta, kielellisestä kehityksestä sekä elinkeinoelämästä. Tutkimuksen hypoteesi on, että suurin osa Geneven vanhan kaupungin katujen nimistöstä on peräisin frankoprovensaalista, alueella puhutusta gallo-romaanisesta kielestä. Johdannossa selvitetään nimistön tutkimiseen liittyvää terminologiaa, nimeämiseen liittyvää lainsäädäntöä, Geneven kaupungin historiaa sekä frankoprovensaalin kielen historiaa ja ominaispiirteitä. Analyysissa tutkitaan 49 kadun nimeä, jotka koostuvat yhteensä 71 sanasta. Kadun n…

Etunimi - merkki yhteisöllisyydestä vai yksilöllisyydestä? : etunimi maatalousväestön maailmankuvan ja perhekäsityksen heijastajana 1800-luvun Kalajo…

1997

Katsaus 2000-luvun suomalaisiin etunimiin

2018

Kirja-arvostelu teoksesta Saarelma-Paukkala, Minna: Etunimikirja. Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla. SKS, 2017. 268 sivua. ISBN 978-952-222-831-4. Minna Saarelma-Paukkalan Etunimikirja jatkaa edeltäjiensä viitoittamalla tiellä. Se tarkastelee aiemmista vastaavista teoksista tuttuja teemoja 2010-luvulle päivitettyinä. Ajankohtaista etunimitutkimusta esittelevästä teoksesta jää puuttumaan historiantutkimuksen näkökulma aiempien vuosikymmenten nimistöön, samoin kuin viimeaikaisen pohjoismaisen tutkimuksen tuloksia. Omimmillaan tekijä on kuvatessaan nimipäiväkalenterin uudistamisen viimeisimpiä vaiheita, joissa hän on ollut itsekin aktiivisesti mukana, ja tästä uudistustyöstä olisi ollut kii…

Bonusäiti, isän uus ja ne kumppanin lapset edellisestä liitosta : uusperheiden jäsenistä käytettävät nimitykset ja niihin liittyvät käytännöt

2017

Uusperhe on suomalaisille tuttu käsite, ja perinteiset nimitykset äitipuoli ja isäpuoli ovat tuttuja kaikille. Viime aikoina perinteisten nimitysten rinnalle on noussut myös uusia tarjokkaita. Aiheesta ei ole kuitenkaan tehty kartoittavaa tutkimusta, vaan sitä on käsitelty lähinnä mediassa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan käsityksiä uusperheiden jäsenistä käytettävistä nimityksistä. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä nimityksiä uusperheiden jäsenet käyttävät perheenjäsenistään ja minkälaisia syitä nimitysten käytölle tai välttelylle esitetään? Millaisia käytäntöjä tai haasteita nimeämiseen liittyy ja kaivataanko uudenlaisia nimityksiä? Tunnistetaanko uusperheiden keskuudessa uudenlaisia nimity…