Search results for "palkat"

Liukumat suomalaisen palkanmuodostuksen joustotekijänä

2022

Artikkelissa tutkitaan Suomen yrityssektorin palkanmuodostuksen makrojoustavuutta yksilöaineistoilla. Erityisesti selvitellään sitä, missä määrin niin sanotut liukumat eli sopimuskorotukset ylittävät palkankorotukset ovat toimineet palkanmuodostuksen joustotekijänä suhdanteissa, alueellisissa eroissa ja työntekijöiden välillä. Kiinnitämme erityistä huomiota mittausnäkökohtiin. Mittaamme palkkainflaatiota saman työnantajan samassa tehtävässä jatkaneiden työntekijöiden palkkojen vuosimuutoksella henkilötason palkkarakenneaineistoa käyttäen. Arvioimme, että näin liukuma voidaan mitata tarkemmin kuin virallisista palkkatilastoista, koska työntekijärakenteiden muutokset voidaan ottaa huomioon ta…

Reaalipalkkojen suhdannevaihtelu ja sen osatekijät

2014

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella reaalipalkkojen suhdannevaihtelua sekä aggregaattipalkkojen vaihtelussa esiintyvän työmarkkinarakenteen muutoksista syntyvän harhan lähteitä ja voimakkuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös eroja eri sukupuolten sekä ammattiasemien palkkojen vaihtelussa. Reaalipalkkojen suhdannevaihtelun tutkimus on ollut miltei koko viime vuosisadan makrotaloustieteen näkökulmasta kiinnostavaa, sillä makrotaloustieteelliset mallit ovat joutuneet kehittymään selittämään vaihtelevia tutkimustuloksia. Vaikka kirjallisuudessa onkin jo päädytty reaalipalkkojen suhdanteiden mukaiseen vaihteluun sekä rakennemuutoksen tuoman harhan vaihtelun voimakkuutta heikentävään v…

Innovoinnin ja yritysten välisen palkkahajonnan yhteys Suomessa ja Ruotsissa

2017

Tässä tutkielmassa on tarkoituksena tarkastella yritysten välistä palkkahajontaa Suomen (1996-2014) ja Ruotsin (1997-2013) osalta toimialapaneelien avulla. Palkkahajonnalle haetaan selitystekijöitä innovaatiomäärän viivästetyistä indikaattoreista (t&k –intensiteetti sekä ICT-intensiteetti). Tutkielmassa arvioidaan tuottavuuteen ja sen hajontaan vaikuttavia tekijöitä sekä huomioidaan erityisesti viime vuosikymmeninä päätään nostaneen mikrotason dynamiikan eli ”luovan tuhon” vaikutus, jonka on tutkittu lisäävän toimialoilla yritysten heterogeenisyyttä. Tuottavuuden (ja tuottavuuspotentiaalin) lisäksi palkkaan vaikuttavat maakohtaiset palkansopimiskäytänteet, joita arvioidaan erityisesti tulki…

Hajautunut neuvottelujärjestelmä parantaa palkkoja ja työhyvinvointia

2022

Työehtosopimusneuvotteluiden taso on Euroopassa siirtynyt lähemmäs yritystasoa viime vuosikymmenien aikana. Tätä kutsutaan neuvottelujärjestelmän hajautumiseksi. Suomessa on kuitenkin nykyhetkeen saakka pysytty liittotasoisessa sopimisessa, vaikka vertailumaissa siirryttiin hajautuneempaan järjestelmään jo 1990-luvulle tultaessa. nonPeerReviewed

Yrityskoko ja palkat : tarkastelu vuosien 2003-2009 palkkarakennetilastolla

2011

Suuret yritykset maksavat pieniä yrityksiä suurempia palkkoja. Havaittavilta ominaisuuksiltaan samankaltainen työntekijä ansaitsee tyypillisesti samassa työtehtävässä suuressa yrityksessä enemmän kuin pienessä yrityksessä. Yrityskoon ja palkkatason välinen korrelaatio on kansainvälisesti laajalti dokumentoitua, joskaan korrelaation taustalla vaikuttavista syistä ei kirjallisuudessa ole yhteisymmärrystä. Yrityskoon ja palkkatason yhteyttä on selitetty neoklassisin sekä epätäydellisiä markkinoita korostavin teorioin. Empiirinen kirjallisuus on löytänyt molemmille teoriasuunnille hajanaista tukea. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan yrityskoon yhteyttä palkkatasoon Suomessa hyödyntäen …

Economics of wage premia and wage rigidity

2017

The focus of this dissertation is on the effects of specific employer characteristics on wages and wage rigidity and how these characteristics enter the wage-setting process. The dissertation includes an introductory chapter and five separate essays. The introduction provides motivation, background on the main keywords and an overview of the thesis. Chapters two and three study how internal references affect wages and wage rigidity from a theoretical perspective. The fourth chapter estimates the effect of firm size on wages in the Finnish labor market. Chapter five develops on the preceding and analyses how profit sharing schemes affect the firm size premium. Chapter six studies how interna…

Tutkimuksia palkkaeroista ja julkisen sektorin työmarkkinoista

2013

Työmarkkinoiden polarisaation yhteys suomalaiseen palkkajakaumaan vuosina 1990-2010

2018

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella suomalaisten työmarkkinoiden polarisoitumista ja sen yhteyttä kokopäivätoimisten palkansaajien palkkajakauman, keskipalkan ja palkkaerojen kehitykseen Suomessa vuosina 1990—2010. Työmarkkinoiden polarisoituminen, eli korkea- ja matalapalkkaisten ammattien työosuuksien kasvu keskipalkkaisten ammattien kustannuksella, on kehittyneissä läntisissä talouksissa laajalti havaittu ilmiö. Tämä tutkimus osoittaa, että myös suomalaisilla työmarkkinoilla on havaittavissa polarisoitumista sekä palkkarakennetilastolla mitattuna vuosina 2005—2015 että tulonjakotilastolla mitattuna vuosina 1990—1995 ja 2001—2010. Työosuuksien kasvu rajautuu 2000-luvulla lähes yk…

Measuring the gender wage gap : a methodological note

2020

We propose to estimate the Blinder-Oaxaca decomposition by a single-equation model augmented with interactions between the group membership and other predictors. The relative importance of predictors on the discriminatory wage gap is examined by the interaction coefficients, which may lead to very different conclusions than the usual percentage calculations using the detailed decomposition method. Comparisons are made between the traditional interpretations and those suggested here using wage data from Finland. The decomposition analysis suggests that the discriminatory male-female wage gap is largely related to work experience, while our preferred model points to the importance of family g…

Teknologinen kehitys ja tulonjako : teknologia-, tuottavuus- ja palkkaerot eri toimialoilla Suomessa 1996-2011

2016

Tässä Pro Gradu –työssä tarkastellaan tulonjaon ja teknologisen kehityksen välisiä vuorovaikutussuhteita. Kokonaistulonjaon komponenteista keskitytään erityisesti palkkaeroihin, sillä aiemmassa teoreettisessa sekä empiirisessä tutkimuksessa on tunnistettu mekanismeja teknologisen kehityksen vaikutuksesta palkkahajontaan. Aiempi tutkimus keskittyy lähinnä Iso-Britannian ja Yhdysvaltain toimialoihin, joten tavoitteena on selvittää, onko Suomen toimiala- ja yritysaineistoa yhdisteltäessä havaittavissa vastaavia mekanismeja vuosien 1996-2011 aikana. Teknologian vaikutuksen palkkaeroihin voidaan ajatella olevan välillistä, joten yhteyttä tutkitaan selittämättä havaittua tuottavuushajontaa teknol…