Search results for "perheet"
showing 10 items of 236 documents
What’s in the family app? : Making sense of digitally mediated communication within multilingual families
2020
Communication within contemporary families is increasingly and to a significant extent mediated through technological devices and digital applications. Although the everyday reality of many multilingual families is permeated by technology, research on their digital and language practices has been scant. This article argues for the need for eclectic approaches that draw upon theories, practices, and findings from research on transnational families and migration, digitally mediated family communication, parental mediation, multilingualism online, and family multilingualism and language transmission. Two empirical case studies are presented on multilingual family constellations in Finland in w…
Family relations : Emotional overload
2022
This chapter explores the process of mediatisation with an institutional and bottom-up approach to mediated family communication. For this empirical study two sets of data were collected with the messaging application WhatsApp among six Finnish families, including parents and children. When the data were analysed using grounded theory, four categories of family communication emerged: those of the practical family, the dispersed family, the entertainment-oriented family and the loving family. In my discussion of the specific features of contemporary, mediated family communication, I propose the concept of digital family talk, that is an internalised way of interacting observed in families wh…
”Pikkuhiljaa hem å äta” : flerspråkighet och multimodalitet i en familjechatt
2022
"Tilaa talossa ja sydämessä" : tutkimus sijaisvanhemmuuden vaikutuksista vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja biologisiin lapsiin
2016
Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, miten sijaisvanhemmuus vaikuttaa vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja perheen biologisiin lapsiin sijaisvanhempien kertomana. Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, vastaako sijaisvanhempien saama PRIDE-valmennus niihin haasteisiin, joita sijaisvanhemmat arjessa kokevat. Vuonna 2012 uudistetun lastensuojelulain mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoitona. Tutkimuksemme teoreettisena viitekehyksenä on perhe käsitteenä sekä perheteoriat, universaali ja kriittinen perheteoria sekä konfigurationaalinen perhekäsitys. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus ja aineisto on analysoitu sisällön analyysimenetelmällä. Tutkimuksen empiirinen a…
Poikkeusaika vaikutti perheiden hyvinvointiin eri tavoin
2020
Koronavirusepidemiaan liittyvän poikkeusajan vuoksi useimmat perheet joutuivat äkillisesti eristäytymään koteihinsa ja tekemään ansiotöitä, kotitöitä, hoitamaan lapsia sekä auttamaan lapsia etäkoulussa samanaikaisesti. Lisäksi vapautta ja sosiaalisia kontakteja rajoitettiin. Miten perheet selviytyivät poikkeusajasta? Entä miten voitaisiin varautua perheiden kannalta paremmin koronavirusepidemian toiseen aaltoon? Muun muassa näihin kysymyksiin selvitimme vastauksia Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät poikkeusaikana (VoiKu-COVID-19) -tutkimuksessa. nonPeerReviewed
Sosiaalityön neljäs käänne : asiantuntijuuden mahdollisuudet vahvan hyvinvointivaltion jälkeen
1998
Papin perhe ja paikallisyhteisö 1600-luvun loppupuolen Viipurin hiippakunnassa
2023
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät aina huomaa lähisuhdeväkivaltaa, ja siksi sen havaitsemiseen pitää panostaa
2022
Lähisuhteissa eli muun muassa pari- ja perhesuhteissa tapahtuva väkivalta on Suomessa hyvin yleistä. Noin joka kymmenes suomalainen eli noin 340 000 henkilöä elää parhaillaan väkivaltaisessa parisuhteessa ja lapsuudessaan lähisuhdeväkivaltaa on kokenut jopa 70 % aikuisväestöstä eli yli kaksi miljoonaa henkilöä. Lähisuhdeväkivalta voi olla henkistä, fyysistä tai seksuaalista. nonPeerReviewed
Sukupuolten välinen kotityönjako kahden ansaitsijan perheissä
2010
Lapsuus vanhempien alkoholiongelmien varjossa : lapsuuden koetut vaikutukset aikuisiällä
2011
Tutkimuksessani tarkastelen alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eletyn lapsuuden merkitystä ja vaikutuksia myöhemmälle elämälle. Tutkimuksen aineisto kerättiin kesällä 2007 teemahaastatteluita käyttäen. Tutkimukseen osallistui kymmenen henkilöä. Heistä yhdeksän oli naisia ja yksi mies. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia sekä teemoittelua. Niiden avulla aineistosta nousi esiin tutkittaville yhteisenä piirteenä se, että lapsuus koettiin merkitykseltään menetettynä. Tutkittavien mukaan normaali lapsuus oli jäänyt kokematta, ja he kokivat katkeruutta normaalin lapsuuden puuttumisesta. Tulosten perusteella lapsuudella on ollut suuri merkitys ja vaikutus myös myöhempää…