Search results for "persoona"

Qualitative case study of Congolese children's current friendships in Finland and past experiences as refugees in Rwanda, 1996-2012

2013

Tutkijat ovat osoittaneet, että sosiaalisen tuen sekä vuorovaikutus- ja vertaissuhteiden merkityksestä sodasta kärsineiden lasten elämässä tarvitaan lisätutkimusta. Oheinen kvalitatiivinen tapaustutkimus pienentää tätä puutetta aiemmassa tutkimuksessa tarjoamalla lisätietoa kongolaisten pakolaislasten interpersoonallisista vuorovaikutussuhteista ystävien kanssa Suomeen muuton jälkeisessä tilanteessa. Katsottaessa identiteettien muodostusta ja kulttuurien luomista ilmiöinä, näiden neuvottelujen nähdään tapahtuvan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tästä näkökulmasta katsottuna oheinen poikkitieteellinen tutkimus ottaa huomioon myös näiden neuvotteluiden historiallisen kontekstin. Monimut…

Work-family interface and psychological well-being : a personality and longitudinal perspective

2008

Tunne-elämältään tasapainoiset henkilöt kokevat muita harvemmin, että työ vie ajan perheeltä. Henkinen väsymys työssä ja parisuhteen ongelmat ennakoivat puolestaan psyykkistä pahoinvointia. Muun muassa nämä tulokset nousivat esiin Johanna Rantasen väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki, onko yksilön persoonallisuudella merkitystä työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta.Rantanen havaitsi, että persoonallisuuden piirteet: tunne-elämän tasapainoisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus, ulospäinsuuntautuneisuus ja avoimuus uusille kokemuksille, ovat hyvin pysyviä yksilön ominaisuuksia aikuisuudessa. Ne ovat myös merkittäviä työn ja perheen yhteensovittamisen tuntemusten ennakoijia tilannetekijöide…

"Oho, kato täällä on tällasta!" : neljän liikunnanopettajan kokemuksia työtodellisuudesta ja koulutuksesta

2002

Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus klassisessa laulunopetuksessa

2011

Opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen luonne laulunopetuksessa on merkittävä asia oppilaan oppimisen kannalta. Tutkimuksessani selvitän millaista vuorovaikutusta opettajalla on eri oppilaiden kanssa, joilla on erilaiset persoonallisuudet. Tutkin, mitkä asiat vaikuttavat vuorovaikutuksen luonteeseen ja millä keinoin erityisesti opettaja voi edesauttaa toimivan vuorovaikutuksen syntymistä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty videokuvausta. Tutkimusta varten on kuvattu kahden eri laulunopettajan tunteja, yhteensä kuuden oppilaan laulutunnit. Oppilaiden persoonallisuuden määrittelemisessä on käytetty apuna big five -persoonallisuusmittaria. Tutki…

Oppilaantuntemus samanaikaisopettajien näkemänä

2012

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia menetelmiä samanaikaisopettajat käyttävät rakentaessaan omaa oppilaantuntemustaan ja millaisena opettajat näkevät vuorovaikutuksen merkityksen oppilaantuntemuksen rakentumisessa. Oppilaantuntemuksella tarkoitan tässä tutkimuksessa sitä tietoa, jota opettaja oppilaastaan kartuttaa, sekä niitä opettajan henkilökohtaisia käsityksiä oppilaasta taitoineen ja valmiuksineen, joihin pohjaten opettaja pyrkii tukemaan oppilaan koulutyöskentelyä. Tutkimusaineistona olivat Keski-Suomen Kelpo-hankkeen samanaikaisopetuskokeiluun osallistuneen 24 opettajan laatimat päiväkirjat, joista etsin merkintöjä oppilaan-tuntemuksesta. Merkinnät luokittelin kokoaman…

Stressi ja terveys väestöllisissä ryhmissä : tutkimus ihmisten stressi- ja sairastuvuusalttiudesta

2003

Tämän tutkielman aiheena on stressin ja terveyserojen mittaaminen väestöllisissä ryhmissä. Tutkimuksen lähtöasetelma on varsin psykologinen. Aluksi pyritään erittelemään ihmistyyppejä persoonallisuuden piirteiden perusteella Antonovskia (1987) ja Kobasaa (1979) mukaillen. Tämän jälkeen tutkitaan löydettyjen ryhmien asenteita ja tuntemuksia sellaisten mentaliteetin ominaisuuksien kanssa, joilla on todettu olevan yhtäläisyyksiä stressiin ja sairastuvuuteen. Mentaliteetin osa - alueet kuvastavat Williamsin ja Huberin (1986) luokittelemia sisäisiä stressinaiheuttajia. Lopuksi testataan, onko stressinsietokyvyllä ja koetulla stressillä eroja demografisten ryhmien kesken. Nämä ryhmät ovat tavanom…

Johdanto : Tunnustuksen filosofia ja politiikka

2020

Groups as Persons? : A Suggestion for a Hegelian Turn

2017

Christian List and Philip Pettit have recently argued for a performative theory of personhood in which all agents who manage to perform in the space of obligations are taken as persons. Based on this account they claim that group agents are also persons. This theory has been challenged on the grounds of its historical accuracy, lack of political relevance, and contestability of the concept of personhood. This paper aims to take a new perspective on the debate by approaching it through the Hegelian idea of recognition. The claim is that recognition theory provides a multi-dimensional view of personhood that gives a clearer account of what is at stake with collective personhood. peerReviewed

Ammatillisen kasvun kannalta merkittäviksi koetut tilanteet luokanopettajien kertomuksissa

2016

Tutkimuksessa tarkastellaan luokanopettajien kertomuksia merkittäviksi kokemistaan ammatilliseen kasvuun johtaneista tilanteista eli situaatioista ja pyritään tulkitsemaan niiden kautta syntyneitä opettajuuden oivalluksia. Lisäksi selvitetään, mitkä tekijät yksilön ympäristösuhteessa sekä toimintaympäristössä tukevat luokanopettajien ammatillista kasvua. Tilannekuvaksia tarkastelemalla pyritään myös hahmottamaan luokanopettajien asiantuntijuuden kehittymisen laatua. Luokanopettajien kertomuksista nousseita merkityksiä tarkastellaan alan aiempien tutkimusten, tutkijan tulkintojen ja vastaajien taustatietojen valossa. Merkittävimpiä taustatietoja ovat vastaajien kuvaamat työyhteisöt toimintay…

Yrittäjän persoonallisuus ja sen yhteys yrityksen kasvuun Big Five -teorian mukaan tarkasteltuna

2007

This doctoral thesis seeks to deepen the understanding of the factors that contribute to a firm’s growth from the perspective of the entrepreneur’s personality. The empirical data for this study was gathered through survey questionnaires distributed to members of entrepreneur organizations in Central Finland, Southern Ostrobothnia and Savonia (n=120, females 37%, males 63%, average age 50 years). The respondents were primarily founders of their own firms and approximately half worked in the service sector. In the quantitative analysis, the most common indicators of firm growth were used as dependent variables (i.e. sales, number of employees, fiscal results and net profit). Other factors af…