Search results for "pit"

Vain yksi voimaharjoitus viikossa riittää toimintakyvyn ylläpitämiseen ikääntyneillä

2018

Tutkimuksella selvitimme, parantaako voimaharjoittelu iäkkäiden toimintakykyä, ja onko harjoitusmäärillä vaikutusta toimintakyvyn muutoksiin. Tutkimukseen osallistui 106 koehenkilöä (65–75 v.), jotka satunnaistettiin neljään ryhmään: 1x/vko (H1, n=26), 2x/vko (H2, n=27) ja 3x/vko (H3, n=28) harjoitteleviin ja kontrolliryhmään (K, n=25). Ensimmäisen kolmen kuukauden ajan kaikki harjoitteluryhmät voimaharjoittelivat valvotusti kahdesti viikossa (H, n=81), jonka jälkeen ryhmät harjoittelivat kuusi kuukautta (3 kk–9 kk) nimensä mukaisesti kerran, kahdesti tai kolmesti viikossa. Koehenkilöille suoritettiin testit 0 kk, 3 kk ja 9 kk. Toimintakykyä testattiin etuperinkävelyllä (E), takaperinkävely…

Opettajan työssä jaksamisen moninaisuus : tutkimus 1. - 6. luokkien opettajien työssä jaksamisesta

2002

Sairaalahenkilökunnan liikuntakokeilu, vuoden seurantatutkimus

1999

Kansalaiset ympäristöhallinnan osapuolena

2022

Risteyksessä on Versuksen ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran (AYS) teemajulkaisusarja.

Vesikasvillisuus ja siihen vaikuttavat ympäristötekijät Pallas-Ounastunturin alueella

2006

Luontotyypin, maalajin ja maapohjan kaltevuuden vaikutus polkujen kulumiseen Etelä-Konneveden kansallispuistossa

2016

Luonnonympäristöihin suuntautuvan matkailun ja luonnon virkistyskäytön suosio on jatkuvassa kasvussa. Luontomatkailulla on positiivisia vaikutuksia terveydellisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti, mutta kasvaneiden kävijämäärien on todettu muuttavan myös alueen luontoa. Monilla alueilla merkittävin kävijävaikutus on maapohjan kuluminen tallauksen vaikutuksesta. Suomessa suosituimpia luontomatkailukohteita ovat kansallispuistot. Kansallispuistoja hallinnoiva Metsähallitus pyrkii minimoimaan virkistyskäytön luontovaikutuksia muun muassa puistosuunnittelulla. Kun tiedetään maapohjan kulumisherkkyys eri kasvupaikkatyypeissä, uudet retkeilyreitit voidaan sijoittaa tallausta paremmin kestävill…

Physical activity from adolescence to young adulthood: patterns of change, and their associations with activity domains and sedentary time

2021

Background Longitudinal studies demonstrate an average decline in physical activity (PA) from adolescence to young adulthood. However, while some subgroups of adolescents decrease activity, others increase or maintain high or low activity. Activity domains may differ between subgroups (exhibiting different PA patterns), and they offer valuable information for targeted health promotion. Hence, the aim of this study was to identify PA patterns from adolescence to young adulthood; also to explore the associations of (i) changes in PA domains and in sedentary time, (ii) sociodemographic factors, and (iii) self-rated health with diverging PA patterns. Methods The observational cohort study data …

Deciding on the direction of career and life : personal goals, identity development, and well-being during the transition to adulthood

2017

Humans make efforts to manage their lives, and they do this by setting goals and making decisions. When they commit to their decisions, they construct their identity. This research aimed to study young people’s personal goal contents and appraisals, and how these constructs were related to identity and career identity development and subjective well-being. The theoretical basis of this research comprised the life-span model of motivation (Nurmi, 2004; Salmela-Aro, 2009), the conceptualisation of phase- adequate engagement (Dietrich, Parker, & Salmela-Aro, 2012), and the dual-cycle model of identity development (Luyckx, Goossens, Soenens, & Beyers, 2006; Luyckx et al., 2008). The data for th…

Child–educator disagreements in Finnish early childhood education and care: young children’s possibilities for influence

2022

This study explores young children’s possibilities for influence in situations of child–educator disagreement in Finnish early childhood education and care (ECEC). Data were gathered from observations conducted in four ECEC groups of under three year-olds. A total of 112 child–educator disagreements were analysed qualitatively using reflexive thematic analysis. Children’s influence was rather limited in most disagreements, as these involved the established institutional order as manifested in the rules and norms of daily activities and educators’ control over children’s bodies and material resources. However, disagreements over social rules and the ongoing social situation often allowed chi…

Fuga de cerebros y biografías low cost: nueva etapa en la precarización de la juventud

2015

0 false 21 18 pt 18 pt 0 0 false false false /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Tabla normal"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin-top:0cm; mso-para-margin-right:0cm; mso-para-margin-bottom:10.0pt; mso-para-margin-left:0cm; mso-pagination:widow-orphan; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-ascii-font-family:Cambria; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Cambria; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-fareast-language:EN-US;} La normalización de la precariedad entre las personas jóvenes está entrando en lo que parece una…