Search results for "positiivisuus"
showing 10 items of 22 documents
Organisaatiokulttuurin perhemyönteisyys terveydenhuolto-organisaatiossa
2005
Positiivisen pedagogiikan ulottuvuudet alkuopetuksessa
2016
Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia positiiviseen pedagogiikkaan yhdistettäviä ulottuvuuksia alkuopetuksen opettajat hyödyntävät vuorovaikutuksessa oppilaidensa kanssa. Tutkimus pyrki selvittämään, miten myönteistä ilmapiiriä voidaan rakentaa ja millainen merkitys sillä on. Lisäksi selvitettiin, millaiset tekijät mahdollistavat oppilaan kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien huomioimisen koulun arjessa. Tässä tutkimuksessa positiivisen pedagogiikan ulottuvuudet ilmenevät oppilaiden kuulluksi tulemisena, osallisuuden mahdollistumisena, vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntämisenä, palautteen avulla kehittymisenä ja yhdessä tekemisenä. Tutkimukseen osallistui viisi …
Nuorten arvioimien vahvuuksien yhteydet minäpystyvyysuskomusten, opettaja-oppilassuhteiden ja vertaissuhteisiin liittyvien pelkojen muutoksiin siirry…
2016
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää akateemisten minäpystyvyysuskomusten, myönteisten opettaja-oppilassuhteiden ja vertaissuhteisiin liittyvien pelkojen muutoksia siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja miten vahvuudet ja sukupuoli ovat yhteydessä siirtymässä tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin edellä mainituissa ilmiöissä. Tarkastelun kohteena olivat vahvuudet tunne-elämän hallinnassa, ihmissuhteissa ja koulussa. Tutkimuksen tavoite oli lisätä tietoa vahvuuksien merkityksestä siirtymävaiheessa ja selvittää voidaanko nuorten arvioimien vahvuuksien avulla ennustaa yläkouluun sopeutumista. Tutkimuksen aineisto oli osa ISKE-tutkimushanketta. Aineisto kerättiin kyselomakkeilla vuosina 2010–…
Taitoja, kuntoa, elämyksiä ja kokemuksia vai jotain muuta? : luokanopettajien käsityksiä ja 5.-6.-luokkalaisten oppilaiden kokemuksia koululiikunnasta
2006
"Mä luulen, että meillä on aika semmosta onnellista arkea kuitenki" : myönteinen vanhemmuus perheen arjessa
2012
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella perhearkea myönteisen vanhemmuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitä vanhempana toimimiseen liittyviä periaatteita ja tavoitteita isillä ja äideillä on, millaisia myönteisiä ja toisaalta haasteellisia piirteitä arjen vanhemmuuteen sisältyy sekä onko isien ja äitien arjen vanhemmuudessa eroavaisuuksia. Tavoitteena oli päästä käsiksi arjen vanhemmuuteen siitä näkökulmasta, miten vanhemmat itse sen kokevat. Tutkimukseen osallistui seitsemän perhettä, joissa oli 5–7-vuotiaita lapsia. Aineistonkeruussa käytettiin teemahaastattelua ja päiväkirjamenetelmää. Aineisto analysoitiin pääasiassa laadullisen sisällönanalyysin keinoin.…
Uskonnollisuus voi vaikuttaa merkittävästi urheilusuoritukseen
2022
Voimauttava video : asiakaslähtöisyyden, myönteisyyden ja videokuvan muodostama työorientaatio perhetyön menetelmänä
2008
Mannerheimin Lastensuojeluliitto toi videoavusteisen perheohjausmenetelmän (VHT) Hollannista Suomeen 1990-luvun alkupuolella. Menetelmän perusajatuksena on sanattoman viestinnän tarkka havainnointi, vanhempien piilevien vanhemmuustaitojen esiin nostaminen ja hyvien vuorovaikutuskäytäntöjen maksimoiminen lyhyiden video-otosten ja myönteisen palautteen avulla. Lähtökohtina toiminnalle ovat vanhempien määrittelemä tavoite sekä perheiden kodeissa toimiminen. Ajatuksena oli, että perhetyön asiakasperheet alkaisivat entistä enemmän selvitä omin voimin, jolloin esimerkiksi lasten huostaanottoja voitaisiin vähentää, tai vammaisten lasten perheiden elämää helpottaa.Päivi Lehtosen tutkimukseen osalli…
Vanhemmuuden ja selviytymiskykyisyyden tukeminen ohjatussa äiti–lapsi-vertaisryhmässä
2022
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella työntekijöiden kuvauksia ja havaintoja siitä, miten ohjatussa äiti–lapsi-vertaisryhmässä tuetaan vanhemmuutta ja selviytymiskykyisyyttä. Tutkimuksen viitekehyksenä sovellettiin resilienssitutkimuksen ja Seligmanin (2011) PERMA-hyvinvointiteorian käsitteitä. Tutkimuksen kontekstina oli matalan kynnyksen perhekeskustoiminta ja kohteena äiti–lapsi-vertaisryhmä. Lähestymistapana sovellettiin tapaustutkimusta, ja menetelminä olivat työntekijöiden (N=2) parihaastattelut tutkimusjakson alussa ja lopussa sekä puolistrukturoidut päiväkirjat, joihin työntekijät kirjasivat huomioitaan omista toimintatavoistaan ja vuorovaikutustilanteista äitien ja lasten ryhmäta…