Search results for "posthuman"
showing 10 items of 63 documents
Inhimillisen ja ei-inhimillisen suhde Eija Lappalaisen ja Anne Leinosen trilogiassa Routasisarukset
2014
Pro gradu -työssäni tutkin Eija Lappalaisen ja Anne Leinosen kirjoittaman dystooppisen Routasisarukset-trilogian teoksia Routasisarukset (2011), Hiekkasotilaat (2012) ja Konejumalat (2013). Tutkimuksessani keskityn kuvaamaan ja analysoimaan trilogian esityksiä inhimillisestä ja ei-inhimillisestä sekä niiden välistä suhdetta. Tutkielmani teoreettisena taustana ovat ekokritiikin ja kriittisen posthumanismin teoretisoinnit, joiden yhteisiä piirteitä pyrin tutkimuksessani kartoittamaan ja soveltamaan. Lähiluvun avulla analysoin trilogian esityksiä ihmisyydestä, eri lajien välisistä suhteista sekä lopulta laajemmin sitä, millaisia merkityksiä inhimillinen ja ei-inhimillinen näiden kuvausten kaut…
Broilerikulttuuri : lihateollisuuden kanat suomenkielisessä proosassa ja sarjakuvassa vuosina 1969–2019
2023
Väitöstutkimuksessani tarkastelen broilerikanojen kuvauksia vuosina 1969–2019 julkaistuissa suomenkielisissä romaaneissa, novelleissa ja sarjakuvissa. Kysyn, miten broilerintuotantoa ja siinä eläviä kanoja sekä kuolleita broilereita kuvataan suomenkielisessä kirjallisuudessa. Tutkimukseni tavoitteena on tuottaa tietoa broilereista kirjallisuudessa ja kehittää välineitä tuotantoeläinten ja teollisen eläintuotannon tutkimiseen kirjallisuudentutkimuksen alueella. Broilerina kasvatettu kana on maailman yleisin lintu ja yleisin selkärankainen tuotantoeläin. Muun muassa ympäristö- ja kulttuurivaikutustensa vuoksi broilerintuotanto koskettaa lähes jokaista ihmistä riippumatta siitä, syövätkö he br…
"Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä" : luonnon ja ihmisen suhde lasten runotulkinnoissa
2018
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin lasten runotulkintoja suomalaisesta lastenrunoudesta ja niissä kuvaillusta luonnosta. Tutkimuksessani vaikuttaa niin kirjallisuudentutkimuksellinen kuin lapsuudentutkimuksellinen näkökulma: tutkimusaihe sijoittuu kirjallisuudentutkimuksen kentälle, kun taas tutkimukseni tavoite antaa ääni yhteiskunnassamme usein hiljennetyille lapsille noudattaa lapsuudentutkimuksen ideologiaa. Tutkimukseni metodologiset valinnat pohjaavat lapsinäkökulmaisen tutkimuksen periaatteeseen, jonka mukaan lapset tuottavat ja rakentavat tietoa kulttuurissamme. Näin ollen siirrän lastenrunouden asiantuntijuuden tutkimuksessani lapsille. Tutkimustani varten keräsin aineistoa kahde…
Ihmistieteelliset näkökulmat ja rinnakkaiset tulevaisuuspolut : katsaus metsäsuhdetutkimuksen kenttään
2022
Ihmistieteelliset näkökulmat ovat lisääntyneet metsäsuhteiden tutkimuksessa viime vuosina. Tässä katsausartikkelissa esittelemme lyhyesti yhteiskuntatieteellisten, kulttuurintutkimuksellisten ja muiden ihmistieteellisten lähestymistapojen teoreettisia, käsitteellisiä ja empiirisiä sovelluksia. Ihmistieteelliset lähestymistavat tarjoavat metsiin ja tulevaisuuksiin liittyen näköaloja kestävyyssiirtymään ja tuovat esiin rinnakkaisten tulevaisuuspolkujen kirjon. The article introduces various theoretical, conceptual, and empirical approaches to human-forest relationship (HFR) research, a relatively new and broad field of multidisciplinary approaches to study the interactions and interfaces betw…
Kohti planetaarista tuntua : feministis-posthumanistinen uudelleenkuvittelu ja etiikka ihmisen jälkeen
2021
Niin kutsuttu antroposeeni eli ihmisten valtakausi on aiheuttanut lukemattomia globaaleja ongelmia ja kriisejä, jotka ovat herättäneet kysymyksen ihmisten kyvystä elää eettisesti muiden lajien ja ympäristönsä kanssa. Esitämme, että feministisellä ja posthumanistisella teorialla on annettavaa taidetta ja tiedettä yhdistäville keskusteluille, joissa kuvitellaan toisenlaisia, ei-inhimillisiin toisiin eettisesti suhtautuvia todellisuuksia. Havainnollistamme tällaista uudelleenkuvittelua valikoimalla suomenkielistä nykyrunoutta, jossa rakennetaan ihmisen jälkeistä etiikkaa. Ehdotamme, että feministinen posthumanismi ja nykyrunous voivat haastaa meitä kuvittelemaan erilaisia t…
Epistemologies of (Un)sustainability in Swedish Crime Series Jordskott
2018
nvironmental themes have invaded Nordic TV crime series over the past few years. In this paper, the epistemological starting points of a Swedish series, Jordskott, are examined. The paper argues that the series criticizes the traditional humanist paradigm on which realistic crime narratives are based. It does so through the introduction of fantastic non-human beings with the help of which the boundaries of ‘nature’ and ‘human being’ are set mobile. In the series, subjectivities are rendered volatile and the humanist epistemological paradigm is questioned as a sustainable ground for defining what counts as a subject. Theoretically, the paper draws on posthumanist theory and ecocriticism. The…
Inhimillisen ja ei-inhimillisen suhde luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa
2019
Tässä artikkelissa tarkastellaan inhimillisen ja ei-inhimillisen suhteen rakentumista luokanopettajakoulutusten opetussuunnitelmissa posthumanistisesta näkökulmasta. Inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta koskevat kysymykset ovat erityisen ajankohtaisia ympäristökriisien ja ilmastonmuutoksen aikakaudella. Tutkimusaineistona käytettiin suomalaisten luokanopettajakoulutusten opetussuunnitelmia, jotka on kerätty opettajankoulutuslaitosten verkkosivuilta loppuvuodesta 2017 ja alkuvuodesta 2018. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin niin toimijaverkkoteorian verkostomaista todellisuuskäsitystä kuin puhdistamisen ja kääntämisen käsitteitä hyödyntäen. Puhdistamisella tarkoi…
Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli : Lönnrotin jalanjäljissä kohti Kalevalan naisten tarinoita
2017
My dissertation deals with the most important female figures of the Finnish national epic New Kalevala (1849): Aino, Louhi, Lemminkäinen’s mother and Marjatta. The epic was compiled by Elias Lönnrot (1802–1884) from Karelian and Finnish oral folklore. My reading leans on the intuitive night side of knowledge, which Lönnrot (1832) introduced as a counterpart to the day side of rational knowledge. To illustrate the logic of the night side of knowledge, I analyse Lönnrot as both a collector of oral folklore and a compiler of a work of epic poetry. I propose that Lönnrot’s choice of presenting the Kalevala as an epic – a total work of art – provided the stories of its female characters with the…
Environmental citizenship in geography and beyond
2020
The need for wider action against environmental problems such as climate change has brought the debate about the role of citizen to the political, practical, and scientific domains. Environmental citizenship provides a useful tool to conceptualize the relation between citizenship and the environment. However, there exists considerable variation in the ways environmental citizenship is understood regarding both the aspect of citizenship and the relationship to the environment. In this article, we review the literature on environmental citizenship and investigate the evolution of the concept. The article is based on a literature search with an emphasis on geographical research. The concept of…