Search results for "prekariaatti"

Artrepreneurs and the autonomy paradox

2022

In this article, we examine the views that young (under 35 years) freelancers and entrepreneurs who work as professional artists in Finland have of their work. We refer to them as artrepreneurs. Our data sample is composed of the responses of entrepreneurs and freelancers (n = 209) from a survey data on young artists (n = 565) collected in 2017. By using a set of quantitative methods we study the impact of different factors on the job satisfaction experienced by freelancers and entrepreneurs, the nature and motivation factors of their work, as well as their status and livelihood. In our interpretative framework, central concepts are the “hybridity” and “precarity” of artists’ work and “auto…

Precarious workers' choices about unemployment insurance membership after the Ghent system reform : The Finnish experience

2019

The literature on the Ghent system has focused on the link between voluntary unemployment insurance and union membership in terms of industrial relations. Less attention has been paid to unemployment benefits and employees' decision-making concerning unemployment insurance, even though the core function of the Ghent system is to provide unemployment insurance. This paper examines both of the options that precarious workers (i.e., part-timers, temporary employees, and low-skilled service employees) choose regarding unemployment insurance membership and the change in union density after the Ghent system reform in Finland. First, the results show that the growth of the independent unemployment…

Union campaigns against precarious work in the retail sector of Estonia, Poland, and Slovenia

2018

The Making and Unmaking of Precarity : Some Concluding Remarks

2015

We live in societies in which the making and unmaking of precarity has a structuring power. In the labour market, precarity is created through laws and practices that reduce protections and benefits; but the labour market itself is also the place where precarity can be unmade through (at least partial) de-commodification and re-regulation. Precarity also penetrates people’s lives and mechanisms of identification, with practices of producing stigma but also of resisting it. Not by chance, the making and unmaking of precarity has become a central focus for contentious politics through the definition of the new subject of the precariat, and the struggles against precarity as a stripping of fun…

Giving up Farming as a Precarious Decision

2015

‘Precarity’ is a novel noun that is widely recognized and applied in timely political discourses and socioeconomic diagnoses of the present. It refers to fixed-term, temporary, low-paid, insecure, unpredictable, and often risky work. The occupational position of precarious people has been characterized as flexible or flexploitative, informal, casual, intermittent, non-standard, exceptional, often outsourced, or subcontracted. ‘Precarity’ is typically seen to characterize young people, women, immigrants, and service sector workers; but particular segments of creative and immaterial ‘new labour’ are also identified with the ‘precariat’. However, in spite of all these groupings, lists, and clu…

The Precarization Effect

2015

What’s in the name ‘precarization’? Such a question can always be asked when we are dealing with a highly contestable concept (Gallie, 1956) or a family of concepts — as is definitely the case here, where it is also customary to speak about ‘precariousness’, ‘precarity’, and even ‘precariat’. This is a family of concepts or terms that has been defined in so many different and often incompatible ways that the answer to the question seems to greatly depend on the perspective or approach adopted. This is not as big a problem in the case of ‘precariousness’, which can be used to describe a variety of situations and events quite generally; but it makes all the difference when one refers to ‘prec…

Nykyäitiys prekaarissa (työ)elämässä

2021

Prekaari äitiys: Kertomuksia palkkatyön reunamilta. Lilli Aini Rokkonen. Itä-Suomen yliopisto 2020. 324 s.

Spotify ja muusikon tulonmuodostus : retorinen analyysi Anssi Kelan blogikirjoituksista musiikin digitaalisesta kuluttamisesta ja sen vaikutuksista m…

2017

Tässä tutkielmassa tarkastellaan retorisen analyysin keinoin popmuusikko Anssi Kelan puheenvuoroja musiikin digitaalisesta kuluttamisesta, Spotifysta ja taiteilijan tulonmuodostuksesta. Taiteilijoiden asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla tarkastellaan erinäisten tutkimusten ja virallisdokumenttien kautta. Anssi Kela kirjoittaa blogissaan muiden muassa musiikin digitaalisen jakelun ja musiikkipiratismin vaikutuksista elinkeinolleen. Muusikkona hän kokee musiikin digitaalisen jakelun suurimmaksi ongelmaksi kuluttajien mieltymyksen kuluttaa musiikkia ilmaiseksi. Kelan suhtautuminen Spotify -suoratoistopalveluun on ristiriitainen. Kelan mielestä Spotifyn muusikoille maksamat korvaukset ovat tur…

Ennakoivien toimijoiden diskursiivinen tuottaminen syntyvyyden vähenemistä käsittelevissä kantaaottavissa kirjoituksissa

2022

Syntyvyyden väheneminen on kiivaasti keskusteltu aihe. Vähenemisen syitä on etsitty esimerkiksi työelämän epävarmuudesta, työn ja lastenhoidon yhteensovittamisen hankaluuksista ja lapsiperhe-elämän vähäisestä houkuttelevuudesta pidentyneen nuoruuden kulttuurissa. Tätä sekä mediassa että tutkimuskirjallisuudessa käytyä keskustelua täydennämme tarkastelemalla ennakoinnin teorian ulottuvuuksia Helsingin Sanomissa vuosina 2018–2019 julkaistuissa syntyvyyden vähenemistä koskevissa kantaaottavissa kirjoituksissa. Diskurssianalyyttisiä välineitä käyttäen osoitamme, miten kirjoituksissa tuotetaan yksilöistä ennakoivia toimijoita ja miten ennakoinnista tuotetaan, erityisesti nuorille naisille, norma…

Kapitalismin käsite : Deleuzen ja Guattarin Marx-luenta ja autonomiset liikkeet

2014

Tutkielmassa lähestytään kapitalismin käsitettä Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin Marx-luennan pohjalta. Pyrin muodostamaan systemaattisen esityksen Deleuzen ja Guattarin kapitalismianalyysista, joka on toiminut yhtenä viitekehyksenä 1990-luvulla nousseelle tietotalous- ja prekariaattikeskustelulle sekä tietyille yhteiskunnallisille liikkeille, kuten EuroMayDay-mielenosoituksia järjestäneelle ja perustuloa vaatineelle prekariaattiliikkeelle. Deleuzen ja Guattarin ajattelussa kapitalismi on yhteiskunnallisten virtausten sattumanvaraisesta yhdistymisestä kehittynyt monimutkainen ja globaali yhteiskuntajärjestelmä, joka elää ristiriidoista ja jonka ainoa tarkoitus on Marxin esittelemän pääoma…