Search results for "referens"
showing 10 items of 10 documents
Keskustelukumppanin kehuminen suomalaisessa keskustelussa
2013
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen arkikeskustelun kehuja kolmen peruskysymyksen kautta: 1) millaisia kehut ovat rakenteeltaan, 2) miten kehut otetaan vastaan ja 3) millaisissa tilanteissa kehuja esitetaan ja mita niilla tehdaan? Tutkimus on metodiltaan keskustelunanalyyttinen: kehuja analysoidaan osana aitojen keskustelujen toiminnallista kudosta. Kehu maaritellaan tutkimuksessa vastaanottajaan tavalla tai toisella kohdistuvaksi myonteiseksi arvioksi. Kehu voi arvioida vastaanottajaa monella tavalla: kehuttavana voi olla esimerkiksi puhekumppanin luonne, hanen toimintansa tietyssa tilanteessa tai vaatetus, hiukset tai asunto. Aineistona on seka nauhoitetuista arkikeskusteluista poimitt…
Referens och artikelbruk på olika CEFR-nivåer hos finskspråkiga universitetsstudenter : en jämförelse mellan svenska och engelska
2015
Tutkielmassani tarkastelen suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden kirjoitelmien nominilausekkeita. Selvitän, kuinka yliopisto-opiskelijat hallitsevat nominilausekkeiden referenssikategoriat ja artikkelit Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) eri taitotasoilla ruotsin ja englannin kielessä. Otan selvää, mitkä referenssikategoriat ja artikkelit ovat vaikeita tai vastaavasti helppoja käyttää oikein EVK-tasoilla ja onko taitotasojen välillä tunnistettavissa tietty oppimispolku. Lisäksi tutkin mahdollisia samankaltaisuuksia ja eroja referenssikategorioissa ja artikkeleissa ruotsin ja englannin kielten välillä. Tutkielmani aineisto koostuu yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamista 120 kirjoitelmasta…
Den pedagogiska synen på kommunikativ kompetens i språkinlärning och studentexamens deluppgift 2.2 i B-svenskan
2015
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia pedagogista näkökulmaa kommunikatiiviseen kielitaitoon, joka on syrjäyttämässä vanhaa kielikäsitystä kielestä pelkkänä sanoista ja rakenteista rakentuvana systeeminä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös erityisesti tarkastella, miten kommunikatiivisempi käsitys kielestä on vaikuttanut keskipitkän ruotsin ylioppilaskokeen kirjallisen osan sanasto- ja rakenneosion osatehtävään 2.2. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Tutkimieni ylioppilaskokeiden osatehtävät ovat vuosilta 2008–2014. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että keskipitkän ruotsin ylioppilaskokeen osatehtävä 2.2 on kehittynyt kommunikatiivisempaan suuntaan, jolloin sen…
Mieli, maailma ja referenssi : John McDowellin mielenfilosofian ja semantiikan kriittinen tarkastelu ja ontologinen täydennys
2008
Petteri Niemi tarkastelee väitöskirjassaan referenssiä eli sitä, miten mieli ja kieli viittaavat maailmaan. Arkisessa kielenkäytössämme viittaamme maailmaan sujuvasti, mutta realistisen referenssin teorian rakentaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi filosofialle.Niemen lähtökohta on, että inhimillinen tietoisuus ja kieli todella tavoittavat maailman ulkopuolellaan. Käsitteet, jotka jäsentävät inhimillisiä mielentiloja ja kielellisiä ilmauksia eivät ole vain sosiaalisia rakennelmia, joiden takainen maailma jäisi meille tuntemattomaksi. Päinvastoin, käsitteet toimivat ikkunoina maailmaan ja maailmasta on mahdollista saavuttaa objektiivista tietoa.Niemen keskeinen väite on, että inhimil…
Viivasegmenttiprosessin tunnusten estimointi
2011
Tutkielmassa käsitellään tasossa olevan viivasegmenttiprosessin kahta ensimmäisen kertaluvun tunnusta: intensiteettiä ja pituusjakauman odotusarvoa. Uusina menetelminä esitellään intensiteetin estimoinnissa kahden referenssipisteen käyttö sekä plusotannan aiheuttaman harhan korjaus käyttäen harhalle laskettua odotusarvoa. Pituusjakauman odotusarvon estimoinnissa uutta on sisältymissuhteeseen perustuva estimaattori. Tilastollisena mallina prosessille käytetään Boolen mallia, joka on erikoistapaus germ–grain-mallista. Lisäksi oletetaan viivasegmenttien pituuden noudattavan eksponenttijakaumaa ja suuntakulman suhteessa x-akseliin tasajakaumaa. Tunnuslukujen estimoinnissa tarvittava otanta suor…
Musiikkimaun laajentamista tukeva musiikkikasvatus : voiko lukioikäisten musiikilliseen preferenssiin vaikuttaa ennalta annetulla informaatiolla?
2018
Maisterintutkielmassani tutkin mahdollisuutta vaikuttaa etukäteen annetulla informaatiolla Kaustisen musiikkilukion opiskelijoiden musiikilliseen preferenssiin. Kiinnostuksen kohteena oli myös musiikkilinjalla sekä yleislinjalla opiskelevien opiskelijoiden välinen ero preferensseissä. Tutkimukseni liittyy laajempaan keskusteluun musiikinopetuksen mahdollisuuksista edistää oppilaiden musiikkisuhdetta ja monipuolista musiikkimakua. Tutkimus oli luonteeltaan musiikin kuuntelutehtävää ja strukturoitua kyselyä hyödyntävä kvantitatiivinen tutkimus. Opiskelijoille soitettiin kolme musiikkinäytettä, joita opiskelijat arvioivat mielekkyyden sekä tunnevaikutusten kannalta. Opiskelijat jaettiin kolmee…
Musiikillisten tunteidensäätelystrategioiden tyypillisyys ja yhteys musiikkipreferenssiin klassisen musiikin kuuntelijoilla
2012
Tässä tutkimuksessa tutkittiin klassista musiikkia kuuntelevien ihmisten tapoja säädellä tunteitaan musiikinkuuntelun yhteydessä. Tutkimusongelmana oli selvittää aiemman tutkimuksen tunnistaman seitsemän mielialansäätelystrategian käyttöä etsien tyypillisiä säätelystrategioita sekä koko otoksen tasolla että kuuntelumäärältään, musiikkiharrastustaustaltaan ja musiikkipreferenssiltään erilaisilla klassisen musiikin kuuntelijoilla. Tutkimuksen aineisto (N=281) kerättiin internetissä toteutetulla kyselyllä loka-marraskuussa 2011. Iältään 14-77 -vuotiaiden musiikinkuuntelijoiden ryhmäeroja, säätelystrategioiden suosimista ja musiikkipreferenssiä selvitettiin kvantitatiivisilla menetelmillä tarka…
How Do Proverbs Get Their Meanings? The Model of Interpretation Based on a Metaphor Theory.
2011
The constellation of proverbs is quite permanent. Only one third of proverbs are supposed to change in about one hundred years (Kuusi 1994: 117−118). This means that the proverbs used in the 21st century are much the same as the proverbs in the beginning of the 20th century and quite the same as in 1850’s. In this article I focus on the proverb as a significant unit. Even if the proverbs are unchangeable, their meanings are not. The proverbial expressions can be looked from at least four stand points: (1) What is the proverb decoded to mean? (2) What do the words mean? (3) What does the speaker mean? (4) How does the listener interpret the proverb? With all the four ways there are some weak…